- Palosuojelurahasto - https://www.palosuojelurahasto.fi -

Pelastuslain hengessä ja pitkällä kokemuksella Palosuojelurahaston hallitustyössä

Palosuojelurahaston hallituksen varapuheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö on ennen juristin uraa työskennellyt muun muassa ensihoidon tehtävissä ambulanssissa. Palosuojelurahaston palveluksessa hän oli ensimmäisen kerran vuonna 1992.

Pyysimme rahaston hallituksen varapuheenjohtaja Mika Kättöä vuorostaan esittäytymään.

– Toimin sisäministeriön pelastusosastolla lainsäädäntöjohtajana ja oikeudelliset asiat -yksikön päällikkönä. Yksikön tehtäväalueelle kuuluvat muun muassa säädösvalmistelu sekä sen ohjaus ja kehittäminen, laillisuusvalvonta, osaston yleiset oikeudelliset asiat ja henkilöstöasiat. Ennen juristin uraa olen toiminut aikaisemman sairaanhoitajakoulutukseni pohjalta ensihoidon tehtävissä ambulanssissa palolaitoksella ja lääkäriambulanssin sairaanhoitajana Helsingissä, yhteensä viitisen vuotta. Nuoruudessa yksi muistorikas kesä tuli vietettyä palomiehen sijaisena silloisella Vantaan palolaitoksella vuonna 1977. Myös sopimuspalokunnan riveissä hankin nuorempana alaan tuntumaa.

Sisäministeriöön siirryin lääninhallituksen pelastustoimistosta vuonna 1992. Ensimmäiset kaksi vuotta toimin ministeriössä määräaikaisena ylitarkastajana, tehtävänä toimia Palosuojelurahaston hallituksen sihteerinä. Olin tuolloin Palosuojelurahaston ainoa työntekijä. Hoidin kaikki rahaston hallinnolliset tehtävät ja valmistelin hallituksen kokoukset. Vuonna 1994 siirryin varsinaisiin juristin tehtäviin pelastusosastolla ja ensi vuonna tulee täyteen 30 vuotta palvelua ministeriön pelastusosastolla. Aikaan mahtuu useita eri virkanimikkeitä ja moninaisia tehtäviä, mutta pääjuonne on aina ollut lainvalmistelussa. Nykyisin oman suolansa tehtävään tuo rooli valtion pelastusviranomaisena pelastusylijohtajan sijaisuusketjussa.

Miten työsi sisäministeriössä linkittyy Palosuojelurahaston hallitustyöhön?

– Nykyisen pelastuslain tavoitepykälään (1 §) on joku kirjannut oivallisesti, että lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti, niin että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Lainvalmistelijana haluan kaikella ammattitaidollani ja kokemuksellani edistää monipuolisesti pelastuslain 1 §:n tavoitetilan toteutumista.

Sisäministeriön ja sen pelastusosaston tehtävänä on johtaa, ohjata ja valvoa pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa sekä huolehtia lisäksi muun muassa pelastustoimen valtakunnallisista järjestelyistä. Palosuojelurahasto toteuttaa osaltaan pelastustoimen tavoitteita. Rahaston erityisessä fokuksessa on Palosuojelurahastolaissa säädetyn mukaisesti avustusten myöntäminen tulipalojen ehkäisyyn ja pelastustoiminnan edistämiseen. Tähän on käytettävissä vuosittain noin 11 miljoonaa euroa. Toimin Palosuojelurahaston hallituksessa sisäministeriön pelastusosaston edustajana ja hallituksen varapuheenjohtajana nyt neljättä kautta. Työni sisäministeriössä linkittyy näin ollen saumattomasti Palosuojelurahaston hallitustyöhön.

Miten näet Palosuojelurahaston tulevaisuuden?

– Kun Palosuojelurahasto perustettiin sotien jälkeen, sen tarkoituksena oli tukea paloasemien rakentamista ja välttämättömän kaluston hankkimista. Nämä avustuskohteet ovat sittemmin olleet hieman pienemmässä roolissa, koska lähtökohtana on ollut, että kunnilla on taloudellinen vastuu pelastuslaitosten rakennus- ja kalustohankkeista. Palosuojelurahasto on suunnannut rahoitustaan yhä enenevässä määrin alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Erityisen tärkeä avustuskohde rahastolle on ollut pelastusalan järjestöjen toiminnan tukeminen, samoin kuin sopimuspalokuntatoiminnan ja sen elinvoimaisuuden kaikin puolinen edistäminen. Näin tulee mielestäni olla jatkossakin.

Suomessa on käynnissä mittava hallintouudistus, jossa pelastustoimi siirretään perustettavien hyvinvointialueiden vastuulle ja hoidettavaksi, ja se tulee vaikuttamaan myös Palosuojelurahaston avustustoiminnan suuntaamiseen. Hyvinvointialueiden pelastustoimi saa rahoituksensa valtion talousarviosta, joten jatkossa ei ole enää perustetta rahoittaa Palosuojelurahastosta pelastuslaitosten paloasemien rakentamista ja kalustohankkeita. Jos tällaisia erillisavustuksia myönnettäisiin, hyvinvointialueiden rahoituslakiluonnoksen mukaisesti ne vähentäisivät vastaavasti valtion rahoitusosuutta alueille.

Onkin tarkoituksenmukaista, että uudessa tilanteessa vuodesta 2023 lukien Palosuojelurahasto suuntaa rahoitustaan erityisesti kolmeen tärkeään avustuskokonaisuuteen: tutkimus- ja kehittämistoimintaan, pelastusalan järjestöjen tukemiseen sekä sopimuspalokuntien toimintaedellytysten varmistamiseen. Palosuojelurahasto on tärkeä toimija pelastustoimen kehittäjänä myös tulevaisuudessa.

Miten pelastusala näkyy elämässäsi, mikä motivoi rahaston hallitustyöhön erityisesti?

– Pelastusala on näkynyt elämässäni kohta 44 vuoden ajan aina vakinaisen palokunnan ”kesämiesajoista” lähtien milloin missäkin roolissa ja tehtävässä. Nykyisin pelastusala näkyy arjessani virassani ministeriössä ”paperipelastajan” moninaisissa mielenkiintoisissa tehtävissä. Palosuojelurahaston hallitustyö on pieni mutta mielenkiintoinen osa työtäni ja näköalapaikka muun muassa alan kehittämishankkeisiin.

[1]