Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet

VN/29597/2023; Aalto-yliopisto; Palokatkopolymeerien ominaisuudet, mallinnus ja vanheneminen

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa Aalto-yliopistolle yhteensä enintään 291 421 euron suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.4.2024−31.3.2028.

VN/14168/2021 Väitöskirjatutkimuksen keinoin selvitetään johtamiskulttuurin tilaa ja vaikutusta pelastuslaitosten asemapalveluksessa. Koitetaan ymmärtää asiaa sekä johtajien, että johdettavien kautta. Tarkoituksena on nähdä mihin johtamisella väitetysti pyritään ja toisaalta minkälaisia tosiasiallisia vaikutuksia johtamiskulttuurilla on, sekä rakentaa johtamiskulttuurista malli, johon voisi sitoutua kaikki miehistöstä pelastusjohtajaan. Mallin avulla on tarkoitus parantaa pelastuslaitosten tuottavuutta, kun koko henkilöstön potentiaali saataisiin käyttöön.

SMDno-2019-2380 Hankkeen tavoitteena on luoda verkko-oppimisympäristö asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutukselle. Koulutuksen pystyy suorittamaan kokonaisuudessaan verkossa Canvas-verkko-oppimisalustalla ajasta ja paikasta riippumatta suomen tai englannin kielellä. Kurssin tavoitteena on valmentaa asuinkiinteistön vastuuhenkilöitä (hallituksen jäsen, nimetty suojelujohtaja tai turvallisuuspäällikkö) vastaamaan pelastuslain omatoimisen varautumisen (Pelastuslaki 379/2011, 14 § ym.) vaatimuksiin. Hankkeen toteutuksessa on mukana Helsingin Pelastusliitto ry, jonka nimissä pilotit tapahtuvat ja joka myös osallistuu aineiston tuottamiseen. Kurssiaineisto annetaan sidosryhmien käyttöön, mm. pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta kaikille pelastuslaitoksille sekä sisäministeriön pelastusosastolle.

VN/14165/2021 Tutkimushankkeessa pyritään parantamaan kosteiden betonirakenteiden turvallisuutta kehittämällä simulointityökalua, jonka avulla on mahdollista simuloida ainakin osaa kuumentuvassa betonissa tapahtuvista ilmiöistä. Työssä laajennetaan FDS -palosimulointiohjelman lämmönsiirtomallia niin, että se pystyy laskemaan myös kaasumaisten aineiden kuljettumisen huokoisissa seinärakenteissa. Tulosten avulla voidaan entistä paremmin huomioida betonin vaurioitumisriskit paloteknisessä suunnittelussa ja riskianalyyseissä, sekä ennustaa ja arvioida betonirakenteiden vaurioiden korjaustarve onnettomuustutkinnan yhteydessä. Tutkimus lisää ymmärrystä betonin käyttäytymisestä, ja tuottaa uuden menetelmän näytekappaleen kosteuden mittaamiseksi palokokeissa.

VN/35416/2022 Haettavan apurahan tarkoituksena on kattaa CTIF commission for extrication & new technology-puheenjohtajan matka ja majoituskulut 1.3.2023–1.11.2024 välisenä aikana. Apurahan hakija valittiin kyseisen komission puheenjohtajaksi vuonna 2021. Komissio tuottaa ja sen kautta saadaan huomattava määrä valmista materiaalia, tietoa, koulutusmateriaalia sekä muuta pelastustoimessa hyödynnettäviä asioita. Tavoite on mahdollistaa näiden saaminen Suomeen. Tällä tavalla säästetään omien kansallisten hankkeiden, projektien tai työryhmien perustaminen ja tästä on jo konkreettisia esimerkkejä.

VN/33599/2021 Sandwich-paneeleja on käytetty Suomessa yhä enemmän esim. teollisuus- ja liikerakennuksissa sekä varastoissa sen erinomaisen energiatehokkuuden ja nopean rakennusajan ansiosta. Tuotteiden on täytettävä kaikki paloturvallisuusmääräykset, jotta ne ovat CE-merkinnän mukaisia ja niitä voidaan käyttää Suomen markkinoilla. Asiaankuuluvien palomääräysten ja -standardien monimutkaisuuden vuoksi ymmärryksen taso kuitenkin vaihtelee paneelivalmistajilla ja viranomaisilla ja tästä syystä joissakin rakennustuotteissa voi olla paloturvallisuusriskejä. Tästä syystä onkin tärkeää lisätä rakennuslupaviranomaisten, pelastusviranomaisten sekä rakennusten suunnittelijoiden tietoisuutta ja tietämystä CEmerkinnän mukaisten sandwich-paneelituotteiden paloturvallisuusmääräyksistä ja – standardeista. Koulutusmateriaaleja tuotetaan ja julkaistaan liittyen paneeleiden ja kiinnitysten käyttäytymiseen ja suorituskykyyn palossa, palokäyttäytymiseen, palonkestävyyteen ja ulkoiseen suorituskykyyn standardin EN14509 ja asiaankuuluvien muiden standardien pohjalta. Koulutusmateriaalit sisältävät luentokalvoja, paloturvallisuuskäsikirjan sekä luentovideoita. Kuntaviranomaisille sekä rakennusten suunnittelijoille järjestetään koulutusta paikan päällä. Hankeaika 1.6.2022 – 30.11.2023.

SMDno-2018-1018 FEU edistää paloturvallisuutta ja pelastustoimen asiaa eurooppalaisella tasolla strategiansa kautta, jonka päätavoitteina ovat 1) kansalaisten ja 2) pelastajien turvallisuuden, 3) poliittisen vaikuttamisen, 4) hyvien käytäntöjen jakamisen sekä 5) kriisinkestävyyden parantaminen. Suomi on päävetovastuussa pelastajien turvallisuuden parantamisesta. Koronaepidemian vuoksi hankkeen FEU-juhlaseminaari ja -kokous on siirretty toteutettavaksi 26. – 29.5.2021 Helsingissä. Tavoitteena on saada päivän mittaiseen juhlaseminaariin noin 100 lähiosallistujaa. Kaksipäiväiseen kokoustyöskentelyyn osallistuu noin 40 osallistujaa eri FEU-delegaatioista. Lisäksi seminaarialustuksilla on tarkoitus tavoittaa satoja katsojia Palopäällystöliiton sähköisten koulutuskanavien kautta.

SMDno-2019-983 Hankkeen tavoitteena on päivittää ja kehittää FireFit -menetelmää edelleen. Esille on tullut viitearvoaineiston täydentäminen ≥60-vuotiaiden ikäryhmällä, kehonhallintatestien ja -harjoittelun käytön edistäminen, sekä savusukellustestiradan päivittäminen nykyisiä varusteita vastaavaksi. Viitearvoaineistoa täydennetään käyttämällä Aino Health Managementin menetelmällä kerättyjä mittaustuloksia, joiden käyttöön testattavat ovat antaneet suostumuksensa. Mahdollisen testiradan kehittäminen tehdään yhdessä pelastuslaitoksen toimijoiden kanssa työpajatyöskentelynä. Lisäksi lähetetään kysely kaikkien pelastuslaitosten liikuntavastaaville kehonhallintatestien käytön kokemuksista ja erityisesti siitä, miten niiden avulla pystytään edistämään työ- ja toimintakykyä.

SMDno-2018-2302 Hankkeessa tuotetaan oppikirja hälytysajoneuvon kuljettamisen riskienhallinnasta. Hälytysajoneuvot ovat osallisina liikenneonnettomuuksissa useita kertoja vuodessa. Onnettomuudet saavat julkisuutta seurausten vaihdellessa peltivaurioista loukkaantumisiin ja pahimmillaan jonkin osallisen menehtymiseen. Tarve tuottaa ajantasainen perusteos hälytysajoneuvojen kuljettamisesta perustuvat liikennepsykologian kehittymiseen ja tieliikennelain tulevaan muutokseen. Oppikirjan sisällön omaksuttuaan kuljettaja ymmärtää liikennekäyttäytymiseensä vaikuttavat tekijät, sekä tietää riskien hallinnan ennakoivat menetelmät sovellettuna hälytysajoneuvon kuljettamiseen. Kirja pyrkii vaikuttamaan hyväksytyn turvallisuuskulttuurin muodostumiseen myös asenteellisella tasolla.

VN/29745/2023; Helsingin Pelastusliitto ry; VARA-mobiili-palvelu

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 45 000 euron (90 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.5.2025.

SMDno-2019-2562 Toimintamalli, jossa usean eri pelastuslaitoksen pelastustoimintaa johdetaan keskitetysti, on pelastuslain perusteella mahdollista, mutta Suomessa sitä ei ole aiemmin tehty. Johtamismallien, teknisten ratkaisujen, pelastuslaitosten välisen yhteistyön haastavuuden ja mahdollisten valtakunnallisten toimintojen liittämisen vuoksi kehittämisestä käynnistetään kehittämisprojekti. Hankkeessa johtokeskus perustetaan olemassa oleviin maanalaisiin tiloihin, jolloin toiminta olisi mahdollista myös poikkeusoloissa. Johtokeskus toimii myös tilannekeskuksena, ja se on miehitetty 24/7 siten, että johtamistoiminta voi käynnistyä heti. Johtokeskukseen varataan tilat ja tekniset valmiudet myös yhteistyöviranomaisten työskentelylle (ainakin poliisi, rajavartiolaitos ja sairaanhoitopiiri).

VN/34674/2022 Suomessa tapahtui vuosittain keskimäärin 5310 rakennuspaloa tai -palovaaratilannetta ajanjaksolla 2016– 2020. Samalla ajanjaksolla rakennuspaloissa kuoli keskimäärin 49 ihmistä vuodessa. Palokuolemien lisäksi rakennuspalot tai palovaaratilanteet aiheuttavat asukkaille altistumista haitallisille yhdisteille. Siksi paloturvallisuutta arvioitaessa tulisi tulipalojen ja kuolemien määrän lisäksi ottaa huomioon palotilanteiden aiheuttama altistuminen ja järkytys sekä niiden seuraukset. Hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa asukkaiden altistumisesta ja altistumisen seurauksista huoneistopalotilanteissa sekä siitä, kuinka näissä tilanteissa toimitaan. Koottavien tietojen perusteella selvitetään, kuinka ohjeistuksin voidaan  vähentää asukkaiden altistumista, kunnon heikkenemistä ja jopa kuolemia huoneistopalotilanteiden jälkeen. Tietojen pohjalta laaditaan kriteerit ja toimintaohje tukemaan päätöstä siitä, tulisiko huoneistopalossa altistuneen asukkaan siirtyä terveydenhuollon piiriin tai väistötiloihin. Ohjeissa pyritään huomioimaan myös asukkaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kuuluminen erilaisiin riskiryhmiin tai erityistä tukea tarvitseviin väestöryhmiin. Suunniteltu hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja pelastuslaitosten kanssa sekä koottavan monialaisen asiantuntijaverkoston tuella.

VN/35502/2022 Tässä tutkimuksessa poliisin käytössä olevasta koulutusmetodista luodaan pelastuslaitosten operatiiviselle henkilöstölle soveltuva versio. Suunniteltu interventiokoulutus sisältää 2,5 h verkko-opiskelua sekä koulutuspäivän, jossa simuloiduissa stressaavissa tilanteissa tutkittavia opetetaan tunnistamaan omia stressireaktioitaan ja vaikuttamaan niihin. Tutkimukseen otetaan mukaan 20 pelastuslaitoksella operatiivisesta työtä tekevää ammattilaista. Heistä puolet saa interventiokoulutuksen ja puolet muuta, lähinnä yleistä työhyvinvointia käsittelevää koulutusta. Tutkittavien kokemaa stressiä mitataan ennen ja jälkeen intervention. Mittausmenetelminä käytetään 2 vrk First Beat ® -analyysia ja 15-D -elämänlaatumittaria tai vastaavaa. Ryhmien välillä verrataan muutosta mittaustuloksissa ennen interventiota ja sen jälkeen. Tutkimushypoteesina on, että koettu ja mitattu stressi vähenevät interventioryhmässä enemmän kuin kontrolliryhmässä. Mikäli interventiokoulutuksella havaitaan positiivisia vaikutuksia, koulutusmetodi on mahdollista varsin yksinkertaisesti ottaa laajempaan käyttöön.

VN/34560/2022 Kirjoittajat tuottavat Suomen kansanopistojen käyttöön turvallisuusoppaan, joka painottuu paloturvallisuuden edistämiseen kansanopistokontekstissa. Oppaan aiheita ovat paloturvallisuuden lisäksi turvallisuusjohtaminen, poistumisturvallisuus, varautuminen ja turvallisuuskulttuuriin liittyvät teoreettiset lähtökohdat. Oppaalla tavoitellaan sitä, että kansanopistot ryhtyvät aktiivisesti kehittämään turvallisuuskulttuuriaan.

VN/34077/2021 Maastopalojen simulointi- ja ennustemallit ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä roolissa palojen torjunnassa ja hallinnassa. Viime vuosina Suomessa paloriskin tunnistamiseen ja palontorjunnan suunnitteluun on käytetty kanadalaista, elliptiseen aaltosimulaatioon perustuvaa Prometheus-mallia, joka käyttää lähtötietoinaan mm. topografiaa ja säätietoja sekä paikkaan sidottuja paloainesluokkia. Leviämismallin ensimmäinen versio on pelastustoimen käytettävissä Ilmatieteen laitoksen Ilmanet-palvelussa. Viimeksi mallin toimintaa on kehitetty ja testattu Palosuojerahaston rahoittamassa ja Pelastusopiston vetämässä MAST-hankkeessa. Tässä projektissa malliin lisättäisiin mahdollisuus lisätä torjuntatöitä ja muokata palokatkoja, jotta mallia pystyttäisiin entistä paremmin hyödyntämään sammutusstaregian suunnittelussa ja koulutuksessa. Hankeen tuloksia voidaan hyödyntää operatiivisessa toiminnassa, mutta myös koulutus- ja varautumistarkoituksessa. Operatiivissa toiminnassa mallia pystytään hyödyntämään osana sammutustrategian suunnittelua. Hankkeen avulla saadaan entistä parempi palon leviämisennuste, joka pyrkii huomioimaan keskeiset paloa rajoittavat torjuntatyöt. Ilmaston muutoksen ja toimintaympäritössä tapahtuvien muuton on ennustettu lisäävän suurpalojen riskiä. Hankeen avulla on mahdollisuus vähentää myös metsäpaloista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Hankeaika 1.10.2022 – 31.12.2023.

VN/29703/2023; Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Vantaan ja Keravan hyvinvointialue; Riskianalyysin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 181 926 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.4.2024−31.3.2026.

SMDno-2019-2419 Hankkeessa luodaan malli paloturvallisuuskulttuurista pelastuslaitoksille, yliopistotoimijoille ja varhaiskasvatuksen toiminta-alueelle. Hankeaikana Raumalle avataan Suomen ensimmäisen yliopiston yhteydessä toimiva harjoittelupäiväkoti, pikkunorssi. Pikkunorssin toiminta on suunniteltu tutkimuksen ja kehittämisen tarpeisiin. Hankkeen sisältökokonaisuudet jakautuvat kolmeen: turvallisuusviestintäkokonaisuuden suunnittelu pelastuslaitoksen kanssa, turvallisuusjohtamiskokonaisuus varhaiskasvatusyksikön hallinnon kanssa ja turvallisuusviestintään liittyvä seurantatutkimuskokonaisuus varhaiskasvatus-oppiaineen kanssa yliopistolla. Seurantatutkimuskokonaisuudessa tutkitaan sekä paloturvallisuusosaamisen kehittymistä varhaiskasvatusikäisellä että myös lapsiperheiden asumisen paloturvallisuutta. Pikkunorssin tilojen valmistuminen mahdollistaa teknologian käyttämisen observointitutkimuksessa uudella tavalla (observaatiotutkimuksen kamerajärjestelmä tutkimustiloihin).

VN/29737/2023; KK-Palokonsultti Oy; Paloteknisen suunnitelman laatimisopas (PALOSULA)

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 52 000 euron (72 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−30.6.2025.

VN/34079/2021 Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa on kampanja, joka kehottaa meistä jokaista käyttäytymään tieliikenneonnettomuuspaikan kohdatessaan asiaankuuluvalla tavalla. Kampanja pyrkii ohjeistamaan kansalaisia ohittamaan onnettomuuspaikan turvallisesti, lisäonnettomuudet välttäen sekä auttajien työturvallisuuden taaten. Kampanjan tavoitteena onkin kansalaisten tietoisuutta lisäämällä vähentää onnettomuuksien määrää, parantaa tieliikenneonnettomuuspaikoilla työskentelevien turvallisuutta ja suojella onnettomuuksien osallisten ja onnettomuuspaikoilla työskentelevien yksityisyyttä. Hankkeen mediakampanjan on tarkoitus näkyä ja kuulua mm. sosiaalisessa mediassa ja radiossa mainossisältöinä sekä pelastusalan toimijoiden omissa sisäisissä ja ulkoisissa kanavissa. Pelastuslaitoksille valmistellaan myös mm. sisäinen koulutusaineisto, joka sisältää kampanjan perustiedot. Hankeaika 1.4. – 31.7.2022.

SMDno-2020-1342 Hankkeessa vahvistetaan kansalaisten turvallisuusosaamista ja kykyä ehkäistä onnettomuuksia (kuten tulipaloja), valmiuksia tunnistaa itsensä turvallisuustoimijana sekä kykyä ottaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään myös häiriötilanteissa. Toimenpiteet keskitetään kylätoiminnan verkostojen hyödyntämiseen ja niiden turvallisuusosaamisen vahvistamiseen. Tulosten pohjalla suunnitellaan ja toteutetaan maakunnallisten kyläyhdistysten (19 kpl) kanssa alueellisen ja paikallisen tason toimijoille koulutus- ja keskustelutilaisuuksia, joilla kehitetään turvallisuustaitojen sekä paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin kohdennettuja toimintamalleja. Jatkotoimien tueksi koulutetaan turvallisuus- ja varautumisasioissa kylä- ja asukasyhdistysten alueellisia ja paikallisia johtajia sekä varautumiskouluttajia. Hankkeessa luodaan puitteet kyläturvallisuuteen liittyvän osaamisen ja kokemusten koordinoidulle jakamiselle valtakunnallisesti. Hankkeessa kehitetään kylä- ja asukasyhdistysten käytössä olevia tiloja paikallisiksi valmiuskeskuksiksi (PAVAK) paikallisyhteisön ja pelastustoimen eri tarpeiden varalle. Pilotit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa maan kattavalla verkostolla maakunnallisten kyläyhdistysten toiminta-alueella.

VN/13996/2021 Väitöskirjan tarkoituksena on tutkia oletuksia, jotka liittyvät henkilöiden toimintakykyyn, kun kyse on kotona asumisen turvallisuudesta. Väitöskirjassa yhdistetään oikeustieteellisen tutkimuksen ja muun yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luodaan synteesi näistä olettamuksista. Tavoitteena kehittää oikeudellista harkintaa suuntaan, jossa henkilön kyvykkyys olisi yksi oikeudelliseen punnintaan vaikuttava tekijä. Paloturvallisuuden kehittämisessä voidaan saavuttaa laaja-alaista vaikuttavuutta osoittamalla, että asumisen paloturvallisuuden edistäminen on myös kiinteistön omistajien ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten tehtävä – ei pelkästään pelastusalan toimijoiden. Jos tällä tutkimuksella kyetään osoittamaan, että joihinkin osa-alueisiin liittyvät oikeudelliset vastuut ovat asukkaan lisäksi muilla toimijoilla, se voi merkittävästi edesauttaa asumisen turvallisuuden integroitumista muuhun työhön.

SMDno-2020-1350 Liesiturvallisuuden puutteet korostuvat tilanteissa, jossa ihmisen toimintakyky on alentunut. Uusien keittotasojen (induktio) turvallisuustasoa ei tunneta vähäisen tilastoaineiston takia, joten niihin liittyviä syttymisriskejä on tutkittava kokeellisesti. Pienten palojen jälkeisestä asumisterveellisyydestä ei ole olemassa tutkittua tietoa. Hankkeessa kerätään tietoa tapahtuneista liesipaloista ja lähellä piti -tilanteista, tutkitaan kokeellisesti eri liesityyppinen kuumentuessa tuottama terminen ympäristö ja syttymisriski, tutkitaan valvomattoman ruuanlaiton tuottamia haitallisia yhdisteitä laboratoriokokein, aineiden kertyminen palohuoneistoon todellisissa asunnoissa simuloiduin polttokokein ja todellisten palojen jälkeisten mittausten avulla sekä tuotetaan koulutusaineistoa, annetaan koulutusta, tiedotetaan ja annetaan turvallisuussuosituksia liesien ja liesiturvalaitteiden tuomista hyödyistä ja niiden rajoituksista.

VN/26736/2022 Viestinnällisesti vaikuttava ja vastaanottajaa arvostava kansallinen turvallisuusviestintäkampanja ajattelemattomuuden, huolimattomuuden ja osaamattomuuden aiheuttamien metsäpalojen vähentämiseksi. Ilmaston muutoksen myötä lisääntynyt metsäpalojen syttymisherkkyys velvoittaa varautumaan ja toimimaan myös Suomessa. Emme osaa pysäyttää ilmastonmuutosta, mutta voimme huolehtia siitä, että jokainen uusi sukupolvi oppii turvalliset tulenkäsittelytaidot ja ymmärtää vastuunsa metsissä liikkuessaan. Kampanjan ensisijaisena tavoitteena on varjella Suomen metsiä ihmisen aiheuttamilta metsäpaloilta ja turvata metsätalouden raaka-ainevarantojen terve kasvu. Jokainen huolimattomalta tulenkäsittelyltä säästetty neliö metsää ja kuutio puuta on suuri voitto suomalaiselle metsätaloudelle ja metsästä elantonsa ansaitseville kansalaisille, kuten myös monimuotoiselle, hyvinvoinnin kannalta tärkeälle metsäluonnolle.

VN/13860/2021 Hanke täydentää aikaisempia Palopäällystöliiton hankkeita Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa ja Mental-FireFit. Jatkohankkeen päätarkoituksena on jatkaa ja laajentaa MentalFireFit-hankkeen aloittamaa henkisen työsuojelun ja psyykkisen suorituskyvyn työhön vaikuttavuuden ymmärrystä ja osaamista järjestelmällisesti sekä valtakunnallisesti koko pelastustoimeen – ylimmästä johdosta yksittäiseen sopimuspalokuntalaiseen. Hanke tuottaa aineistoa myöhemmässä vaiheessa tehtäviin tutkimuksiin henkiseen työsuojeluun kytkeytyvistä asioista pelastustoimen kontekstissa. Hanke rakentuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat MentalFireFit työn jatkuminen sekä MentalFireFit jalkautuminen sopimuspalokuntiin.

VN/33429/2021 Hankkeen päätavoitteena on luoda UAS-toiminnan jatkokoulutus sekä pelastustoiminnan johtajien koulutus pelastustoimeen. Hankkeessa tuotettavien jatkokoulutuksien ja oppimateriaalien avulla syvennetään UAS-toiminnan osaamista kaikilla pelastustoimen tasoilla, jolloin kokonaisturvallisuus paranee kaikkien miehittämättömien ilma-alusten kanssa toimivien kesken. Pelastustoiminnan johtajien tulee tietää UAS-toiminnan kyvyt ja mahdollisuudet osana pelastustoimintaa, jotta miehittämättömien ilma-alusten käyttäminen on asianmukaista ja tehokasta. Hankkeessa toteutetaan miehittämättömien ilma-alusten jatkokoulutus (kouluttajakoulutus ja pelastustoiminnan johtajien koulutus) pelastustoimeen, täydennetään ja laaditaan aikaisemmassa hankkeessa luonnosteltu sähköinen toimintakäsikirjaa sekä suunnitellaan koulutuksia täydentävä oppimateriaali. Hanke on jatkoa sisäministeriön rahoittamalle ”Miehittämättömien ilma-alusten koulutuksen ja tilastoinnin valtakunnallinen kehittäminen pelastustoimeen”-hankkeelle. Lisäksi hankkeessa tehdään selvitystyö ja siihen perustuva julkaisu Miehittämättömien ilma-alusten tehokas käyttäminen pelastustoimessa. Hankeaika 1.4.2022 – 31.12.2023.

SMDno-2017-927 Hankkeen tärkein tavoite on pelastustoimen eri organisaatioiden henkilöiden tukeminen maakunta-, sote- ja pelastustoimen uudistusten keskellä. Tarkoituksena on mahdollistaa verkkoluentojen, työpajojen, seminaarien, media- ja verkkosisältöjen (kuvat, videot, tekstit), kyselyiden, infografiikan sekä
pelastuslaitosvierailuiden eli ns. road show’n ja muiden kentällä toivottujen keinojen avulla kentän omistajuutta ja osallisuutta suurissa toimialaa koskevissa muutoksissa. Erityisenä kohderyhmänä ovat palvelutuotantoon osallistuvat pelastustoimen henkilöt. Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hankkeen tulee paitsi tuottaa pelastustoimen kentälle kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä liittyviin muutoksiin, myös edesauttaa muutosten ja niiden tavoitteiden saavuttamista ja helpottaa siirtymää. Lisäksi hankkeessa järjestetään yksi tai kaksi maakunnalliset toimijat kokoavaa tilaisuutta, joissa käsitellään varautumisen kokonaisuutta ja eri toimijoiden roolia siinä.

VN/13686/2021 NouHätä!-kampanja on peruskoulun kahdeksasluokkalaisten turvallisuustaitoja lisäävä kampanja ja opetusohjelma, joka lisää nuorten turvallisuuspääomaa vaikuttamalla heidän turvallisuusasenteisiinsa, rohkaisemalla heitä ottamaan vastuuta koko lähipiirinsä turvallisuudesta ja kehittämään omia turvallisuustaitoja. Nuorten turvallisuusasenteita parantavat tieto ja osaaminen. Kampanja tukee koulujen turvallisuuskasvatustehtävää tarjoamalla kouluille turvallisuusopetussisältöjä, joiden keskiössä ovat konkreettiset kansalaistaidot, joiden avulla voi estää tulipaloja ja vaaratilanteita sekä toimia niissä oikein. Kaikkien kahdeksasluokkalaisten tavoittaminen on kampanjan jatkuva tavoite, jonka eteen tehdään työtä pitkällä tähtäimellä.

SMDno-2020-2844 Hankkeen tavoitteena on pitkittäistutkimukseen perustuvan tutkimusasetelman avulla analysoida, millä tavalla NouHätä-kampanja tukee erityisesti nuorten, koulujen sekä kuntien turvallisuuspääoman kehittymistä kampanjan aikana ja sen jälkeen. Hankkeen kuluessa rakennetaan ja pilotoidaan mittaamismenetelmää, jolla nuorten turvallisuuspääoman kehittymistä voitaisiin tulevaisuudessa seurata ja analysoida. Tutkimukseen perustuen analysoidaan kampanjan vaikuttavuutta ja etsitään mahdollisuuksia kehittää kampanjan rakenteellista ja sisällöllistä toteutusta sekä onnettomuuksien ehkäisyn koulutusta yleisemminkin. Hankkeen tuloksena syntyy virtuaalinen, avoimesti käytössä oleva materiaali oppilaitosturvallisuuden ja nuorten turvallisuuskasvatuksen koulutuksessa hyödynnettäväksi sekä tutkimusraportti vaikuttavuustutkimuksen tuloksista.

VN/33601/2021 Hankkeen tavoitteena on kehittää onnettomuuksien ehkäisyn osaamista ja osaamisen hallinnan järjestelmää pelastustoimessa. Hankkeessa päivitetyt, pelastusalan yhteiset onnettomuuksien ehkäisyn osaamisvaatimukset mahdollistavat osaamisen hallinnan kokonaisuuden jatkokehittämisen. Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittämisen taustalla on ollut tarve yhtenäistää laadultaan ja sisällöltään pelastuslaitosten tuottamia onnettomuuksien ehkäisyn palveluja. Pelastuslaitosten nykyinen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaympäristö vaatii myös aiempaa selkeästi laajempaa ja monipuolisempaa osaamista. Myös pelastuslaitosten henkilöstön urapolkusuunnittelun tueksi on ilmennyt tarvetta kehittää onnettomuuksien ehkäisyn osaamista. Hankkeen päätoteuttaja on Pelastusopisto ja hankkeen osatoteuttajia ovat Suomen Palopäällystöliitto ry ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry. Hankeaika 1.5.2022 – 31.5.2024.

SMDno-2017-2034 Väitöskirja tarkastelee osaamisen johtamista ja strategista henkilöstöresurssien kehittämistä (myöh. SHRD) pelastustoimessa. SHRD:n keskeisten tematiikkojen, oppimisen, suorituskyvyn ja muutoksen (ks. esim. Gilley & Maycunich 2000), lisäksi työssä tarkastellaan Otalan (2002) jaottelun mukaisesti mm. kovia ja pehmeitä taitoja, sosiaalista pääomaa sekä muutosvalmiutta ja henkilökohtaista resilienssiä. Työssä tarkastellaan osaamisen omistajuutta toisaalta yksilön, mutta ennen kaikkea organisaation näkökulmasta. Pelastustoimen henkilöstöresurssien kehittämistä ja henkilöstöjohtamista tarkastellaan Garavanin (1991) ja McCrackenin ja Wallacen (2000) jaottelulla, jonka mukaan organisaation HRD:n strategista kypsyyttä arvioidaan yhdeksällä osa-alueella. Työn empiirinen osuus koostuu valikoiduille pelastuslaitoksille suunnatusta henkilöstökyselystä, eri organisaatiotasoilla työskentelevien työntekijöiden ryhmähaastatteluista sekä HRD:sta vastaavien henkilöiden haastatteluista. Empiirisellä aineistolla tarkastellaan pelastuslaitosten strategista HRD:ta ja sen kehittämisnäkymiä sekä työntekijöiden ja HRD-vastaavien näkemyksiä osaamisen omistajuudesta. Väitöskirjan työstö on tällä hetkellä tauolla.

VN/34577/2022 Kiinteistöissä toimivien testaajien työtä helpottamaan on suunniteltu mobiililaitteilla toimivaa ILTA-verkkosovellusta, jolla testaaja voi omatoimisesti suorittaa testauksen ilman puhelinsoittoa Hätäkeskukseen. Testauksen voi sovelluksella suorittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa, eikä palvelua tarvitse jonottaa. ILTA-verkkosovellus toimii Hätäkeskuslaitoksen muiden järjestelmien kanssa yhteisillä prosesseilla siten, että asiakas voi suorittaa rutiininomaisen testauksen kokonaan uuden sovelluksen kautta. Samalla testauksesta jää talteen dataa sellaisessa muodossa, että testauksen laiminlyönteihin on helppo puuttua. Testaaminen helpottuu ja testauksen laiminlyönnit jäljitetään, seuraksena testikattavuus paranee ja käytössä on laadukkaammin toimivia paloilmoitinlaitteita.

VN/13804/2021 Hankkeessa toteutetaan nuorille suunnattuja tapahtumia ja tietoiskuja, joissa kerrotaan vauhdikkaasta ja kehittävästä palokuntatoiminnasta sekä houkutellaan mukaan yhteisölliseen ja maksuttomaan harrastukseen. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille nuorille. Hankkeeseen sitoutetaan kaupungin viranomaisia, nuorison pulssilla elävät nuorisotoimi, kasvatus- ja koulutoimi sekä sote -toimiala. Helsingin pelastuslaitos, pelastusliitto ja sopimuspalokunnat tuovat tilaisuuteen palokuntaharrastuksen ja pelastusalan asiantuntijaosaamisen sekä käytännön tietoa harrastuksesta. Palokaverin tarkoituksena on antaa nuorille perustiedot ja käytännön tuntemus palomiehenä tehtävästä työstä sekä kehittää sosiaalisia taitoja ja suhteita toveruuden ja keskeisten käsitteiden, kuten kunnioituksen, luottamuksen ja suvaitsevaisuuden, avulla. Oppimisen ja onnistuneiden kokemusten avulla nuoret saavat voimaa ja itsetuntoa ja ymmärtävät paremmin kuinka tärkeää ryhmätyö ja yhteistyö ovat kaikessa tekemisessä.

VN/33982/2021 Hankkeen aikana selvitetään palokuntanuorisotyön nykytila valtakunnallisesti. Sen ulkoiset ja sisäiset haasteet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet. Osaamistarvekyselyllä selvitetään nykyisen palokuntanuorten ja nuorten ohjaajien, kouluttajien ja johtajien kurssien sisällön ja toteutustapojen nykyaikaisuus. Hankkeessa selvitetään myös mm. kurssijärjestelmän nuorten koulutuksessa käytettävät tulevaisuuden metodit, eli miten palokuntanuorten kursseja halutaan jatkossa suoritettavan. Hankkeen aikana kerätään ja tuotetaan palokuntanuorten viikkoharjoituksiin tarkoitettuja harjoitussuunnitelmia viikkoharjoituspankkiin. Hankkeen tarkoituksena on parantaa palokuntanuorisotoiminnan edellytyksiä siten, että nuoret innostuvat palokuntalaistaidoista, pystyvät jatkamaan harrastuksen parissa. Hankkeen tavoitteena on, että palokuntanuorten määrä sekä heidän ohjaajien määrä palokunnissa kasvaa. Hankeaika 1.4.2022 – 30.6.2023.

VN/6273/2021 Hankkeen tarkoituksena on päivittää Palokuntayhdistys toimii -opas. Opas on päivitetty viimeksi vuonna 2008 ja vuonna 2012, jolloin opas on jaettu kaikkiin palokuntayhdistyksiin. Opasta voidaan käyttää myös Pelastusopiston oppimateriaalina. Oppaan avulla on tarkoitus saada aikaiseksi ajankohtainen tietopaketti palokuntayhdistyksille palokuntien toiminnasta sekä toimintaan vaikuttavista tekijöistä. pas on lajissaan ainoa saatavilla oleva kooste palokuntayhdistysten toimintaan erityisesti vaikuttavista tekijöistä. Opas jaetaan mm. kaikkiin palokuntayhdistyksiin, pelastuslaitoksille, kuntaliittoon, pelastusosastolle, aluehallintovirastoille sekä pelastusopistolle ja pelastuskoululle.Opas toimitetaan myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle, Suomen Palopäällystöliitolle sekä alueellisille pelastusliitoille.

VN/14001/2021 Palokuntien Suomen mestaruuskilpailujen tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja pelastustoimen tehtäviin. Seuraavat Palokuntien Suomen mestaruuskilpailut on tarkoitus pitää Raaseporissa keväällä 2022. Kilpailut ovat järjestyksessään 68. Palokuntien Suomen mestaruuskilpailut. Palokuntien Suomen mestaruuskilpailulla eli Jehumalja-kilpailulla on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran Jehumaljasta kilpailtiin vuonna 1952 Tampereella. Toistaiseksi Länsi-Uudellamaalla ei ole vielä koskaan järjestetty Jehumalja-kilpailua.

VN/34555/2022 Palokuntien Suomen mestaruuskilpailujen tarkoituksena on kohottaa ja edistää palokuntien tietoja ja taitoja pelastustoimen tehtäviin. Palokuntien Suomen mestaruuskilpailulla eli Jehumalja-kilpailulla on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran Jehumaljasta kilpailtiin vuonna 1952. Tuolloin kilpailupaikkakuntana oli Tampere. Kilpailu on järjestetty Helsingissä aiemmin neljä kertaa vuosina 1963, 1967, 1982 ja 2003.

VN/33641/2021 Tavoite on kehittää pelastajien fyysistä toimintakykyä tukevia toimintamalleja, joilla on positiivinen vaikutus niin yksilöille kuin organisaatioillekin. Sairauspoissaolojen vähentyminen sekä työurien pidentyminen saavutetaan tukemalla henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota kokonaisvaltaisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos haluaa tutkia ja kehittää toimintamalleja pelastajien fyysisen toimintakyvyn tukemiseen. Hankkeen tavoitteena on kestävien, käytännöllisten, kustannustehokkaiden ja helposti monistettavien sekä skaalattavien ratkaisujen löytäminen helpottamaan niin yksilöitä kuin organisaatioitakin. Hankkeen tarkoituksena on toimia avauksena uudenlaiselle lähestymistavalle edistettäessä pelastusalan operatiivisen henkilöstön fyysistä toimintakykyä ja työssä jaksamista. Valmistuva materiaali sisältää koulutuskäyttöön soveltuvan kuvitetun manuaalin sekä valokuva- ja videomateriaalia. Hankeaika 1.6.2022 – 31.5.2024.

VN/34357/2022 Tavoitteena on vahvistaa ihmisten turvallisuustietoutta, myönteisiä asenteita sekä valmiuksia omaan toimintaan, jolloin he osaavat ennakoida paremmin riskejä kotona ja työpaikoilla sekä muualla omassa toimintaympäristössään. Museokävijälle tarjotaan osallistamis- ja oppimismahdollisuuksia paloturvallisuuteen liittyen pelin ja multimedian keinoin. Lapset ja nuoret otetaan ylipäätään aiempaa paremmin huomioon.

VN/34006/2021 Paloturvallisuusviikko on koko pelastusalan ja yhteistyökumppanien yhteinen kampanja kotien paloturvallisuuden parantamiseksi. Paloturvallisuusviikon tavoitteena on lisätä ihmisten turvallisuuspääomaa; jokainen voi parantaa kodin paloturvallisuutta, kunhan riskien olemassaolo opitaan havaitsemaan ja niihin reagoimaan. Paloturvallisuusviikkoa vietetään 26.11.-1.12.2022. Hankkeen tavoitteena vuonna 2022 on parantaa palovaroitintilannetta kodeissa ja laajentaa muutenkin suomalaisten turvallisuuspääiomaa. Tuotoksena toteutetaan monimediakampanja materiaaleineen ja Päivä Paloasemalla tapahtuma virtuaalisena ja paloasemilla. Paloturvallisuuden teemaviikkoa vietetään yhdettätoista kertaa. Kampanjaa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hankeaika 1.1. – 31.12.2022.

VN/34563/2022 Paloturvallisuusviikko on koko pelastusalan ja sen yhteistyökumppanien yhteinen kampanja kotien paloturvallisuuden parantamiseksi. Paloturvallisuusviikon tavoitteena on lisätä ihmisten turvallisuuspääomaa; jokainen voi parantaa kodin paloturvallisuutta, kunhan riskien olemassaolo opitaan havaitsemaan ja niihin reagoimaan. Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä on kampanjakauden 2022 keskustelujen perusteella päättänyt, että hankkeen teemana ja tavoitteena vuonna 2023 on parantaa ensimmäiseen omaan kotiinsa muuttavien, noin 18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten asumisen paloturvallisuutta. Teema on PSR:n rahoittamien tutkimus- ja kehittämishankkeiden painotetun haun mukainen. Hankkeen tavoitteena on, että nuoret aikuiset haluavat ja osaavat parantaa oman asumisensa paloturvallisuutta.

VN/34590/2022 Joka toinen vuosi järjestettävät Palotutkimuksen päivät ovat vakiintuneet Suomessa tärkeäksi tapahtumaksi, joka kokoaa yhteen palo-, pelastus- ja rakennusalasta kiinnostuneet ja siitä vastaavat viranomaiset, tutkijat sekä muut palotutkimusta hyödyntävät tahot. Seminaarijulkaisu tarjoaa kattavan kuvan kotimaisesta alan tutkimuksesta, jota tehdään useissa eri organisaatioissa ja eri tieteenaloilla. Palotutkimuksen päivillä on mahdollisuus edesauttaa uusien tutkimusaiheiden ja innovaatioiden kehittämistä, lisätä tietoutta ja kiinnostusta palotutkimuksesta ja paloturvallisuudesta sekä turvata palotutkimuksen tulosten tehokkaampaa hyödyntämistä.

Yhteistyö pelastusalan sisällä laajalevikkisen Pelastustieto -lehden kanssa on Palotutkimuksen päivien järjestämisen kannalta keskeistä. Alan tutkijoiden ja Palotutkimusraadin välisessä vuoropuhelussa Pelastustieto-lehden liitteenä jaettava Palotutkimuksen päivät -julkaisu on noussut tärkeään asemaan. Se jaetaan esimerkiksi paloasemille ja alan eri toimijoille ja vaikuttajille. Julkaisun näkyvyys koetaan tärkeäksi kannustimeksi kirjoittaa tutkimusartikkeleita Palotutkimuksen päiville.

SMDno-2020-2766 Tutkimushankkeessa arvioidaan keväällä 2021 järjestettävän Palosuojelurahaston tukeman pelastuslaitosten henkilöstölle suunnatun post-traumatyöpajan vaikuttavuutta sekä määrällisesti että laadullisesti kuuden kuukauden seuranta-ajalla. Hankkeessa kerätään aineistoa kansainvälisesti validoiduilla kyselyillä sekä yksilöhaastatteluin. Tavoitteena on tuottaa konkreettisempaa ja kattavampaa tutkimustietoa post-traumatyöpajojen vaikuttavuudesta sekä lisätä tietoa aiheesta Suomen pelastusalan ammattilaisten, päättäjien ja pelastusalan työterveyshuoltohenkilöstön keskuudessa ja sitä kautta edesauttaa jatkuvan rahoituksen löytymistä pelastuslaitosten post-traumatyöpajoille. Hanke tuottaa neljä tutkimusraporttia sekä tiedottavia julkaisuja.

VN/13676/2021 Hankkeessa on kaksi päätavoitetta, joista ensimmäisenä on vahvistaa pelastusviranomaisten asiantuntijaroolia laatimalla ensimmäinen kansallinen ohjeistus pelastusviranomaisen asiantuntijalausunnosta epäillyn palorikoksen tutkinta- ja oikeusprosessia varten, pelastuslaitosten ensivaiheen dokumentoinnin nykytilaa ja kehittämistarpeita nimenomaan palojen tutkinnan näkökulmasta koskevan selvitystyön toteuttaminen ja sen pohjalta tehtävä kehittämistyö, syyttäjäyhteistyön lisääminen palotapauksissa, PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettelyn vaikuttavuuden seuranta Poliisiasiain tietojärjestelmään kirjattujen tietojen pohjalta. Toisena tavoitteena on tukea PelL 41 §/106 § -ilmoitusmenettelyn vakiintumista: tuki koulutukseen, seurantaan ja poliisin palautetiedon vakiointiin, pela-pol-yhteistyöryhmien tuki.

VN/29633/2023; Pelastusopisto; Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät 2024

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 32 000 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.8.2024.

VN/29604/2023; Pelastusopisto; PTJ 2.0 ja OKA analyysi

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 232 452 euron (99 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.3.2024−31.5.2026.

VN/34695/2022 Hankkeella toteutetaan Pelastustoimen Tutkimus- ja kehittämispäivät kesäkuussa 2023. Vuoden 2023 Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivien teema on Tulevaisuuden turvallisuus. Pelastustoimen tutkimuspäivät toteutetaan avoimena tilaisuutena Pelastusopistolla kesäkuun 7.–8. päivinä.Tilaisuus tullaan osittain myös striimaamaan, jolloin osaan tilaisuutta on mahdollisuus osallistua etänä. Vuonna 2022 Pelastustoimen tutkimuspäivien nimeksi muutettiin Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivät ja samalla tilaisuus avattiin avoimeksi kaikille halukkaille. Tapahtuman nimen muutoksella, sekä ennen kaikkea tapahtuman muuttamisella kaikille avoimeksi, haluamme päivien aikana tuoda vahvemmin esille eri pelastuslaitoksissa ja muissa organisaatiossa tehtävää kehittämistyötä tutkimuksen rinnalla, sekä vastata selkeämmin Pelastustoimen ja siviilivalmiuden uusien strategisten linjausten mukaisiin tavoitteisiin.

VN/33630/2021 Hankkeella on tarkoitus toteuttaa Pelastustoimen Tutkimuspäivät kesäkuussa 2022. Pelastusopisto on järjestänyt 11 kertaa kutsuseminaarina Pelastustoimen tutkijatapaamisen ja 2 kertaa Pelastustoimen tutkimuspäivät. Vuoden 2020 Pelastustoimen tutkimuspäivät jouduttiin perumaan ja vuoden 2021 tutkimuspäivät pidettiin ainoastaan etäyhteyden välityksellä Covid-19-pandemian vuoksi. Vuoden 2022 Pelatustoimen tutkimuspäivien teema on Tiedon analysointi ja tietoperusta pelastustoimessa. Pelastustoimen tutkimuspäivät toteutetaan kutsutilaisuutena Pelastusopistolla kesäkuussa 2021. Tilaisuus tullaan myös striimaamaan, jolloin osaan tilaisuutta on mahdollisuus osallistua myös etänä. Hankeaika 1.2. – 31.8.2022.

SMDno-2020-2842 Sähköisessä muodossa oleva pelastustoiminnan johtamisen käsikirja (PTJ-käsikirja) tulee auttamaan pelastustoimen johtajaa päätöksenteon tukena. On paljon tilanteita, missä alussa käytettävät tiedot ovat puutteellisia ja tilanteen johtamista mukautetaan sen edetessä. Onnettomuuden sattuessa pelastustoiminnan johtaja tarvitsee nopeasti ja ajan tasalla olevaa onnettomuustyyppeihin liittyvää erityistietoa. Onnettomuuden alussa ensimmäiset kymmenet minuutit ovat kiireistä aikaa ja pelastustoiminnan johtajalla on paljon ratkaistavia asioita. Hankkeen toteutuksesta ja koordinaatiosta vastaa Pelastusopiston tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut.

VN/33418/2021 Turvallisuusosaamisen hallinnointikanta HAKAan tuotetaan mahdollisuus pelastustoimintaan osallistuvalle vapaaehtoiselle, osa-aikaiselle ja päätoimiselle henkilölle kirjata tehtäväkohtaisesti käyttämiään kyvykkyyksiä ja arvioida niissä suoriutumista. Lisäksi tuotetaan mahdollisuus henkilökohtaisten altistumisaikojen kirjaamiseen. Hankkeen tavoitteena on laajentaa, jo 40 000 henkilön turvallisuusosaamisen hallinnointikannan, HAKAn ominaisuuksia pelastustoimen suorituskyvyn ja työturvallisuuden kehittämiseksi. Hankkeen avulla HAKAan ja HAKA-appiin tuotetaan uusi ominaisuus henkilöiden kyvykkyyksien kirjaamiseen ja arviointiin, sekä altistumisaikojen kirjaamiseen. Lisäksi tuotetaan helppolukuiset ja käyttökelpoiset raportit analysoinnin tueksi ja kehittämisen pohjaksi. Hanke perustuu Sisäministeriön pelastusosaston toteuttama pelastustoimen suorituskykyhankeen tuotoksille. Hankkeessa tuotetaan pelastustoimen yhteiseen raportointi, tilastointi, analysointi tietokantaan pelastustoimen kyvykkyysmittarit. Hankeaika  1.4. – 31.12.2022.

SMDno-2018-1015 Hankkeessa selvitetään Suomen tasolla mitä massatapahtumien varautumissuunnittelussa tulisi ottaa huomioon pelastusviranomaisten mielestä. Tätä tietoa reflektoidaan aiempiin tutkimuksiin ja dataan. Tämä hanke tuo Suomen järjestelmän esille sekä uuden perspektiivin ilmiön tarkasteluun myös kansainvälisesti. Hanke tarjoaa myös Suomen toimijoille helposti käytäntöön kytkettävää tietoa tiedon jakamisen, digitaalisen työkalun sekä verkkokoulutuksen avulla. Hankkeen tarkoituksena on mm. selvittää pelastusviranomaisten varautumista massatapahtumiin ja reflektoida varautumistoimenpiteitä aiempaan tutkimustietoon massatapahtumien aiheuttamasta kuormituksesta pelastusviranomaisille, selvittää valtakunnallinen asiantuntijanäkemys massatapahtumien varautumissuunnitelmissa huomioitavista asioista ja selvittää hälytystehtävien ja ensiaputarpeen ilmenemistä Suomen suurimmilla festivaaleilla sekä kehittää pelastusviranomaisen käyttöön varautumissuunnittelua tukeva tutkittuun tietoon perustuva digitaalinen työkalu.

SMDno-2019-991 Lastenmusiikkiryhmä Pellekaija Pum jatkaa vierailujaan duo-kokoonpanolla esittämässä paloturvallisuuteen liittyviä laulujaan ensi sijassa päiväkodeissa ja alakouluissa. Ryhmän ohjelmistossa on paloturvallisuutta sekä muuta lasten turvallisuutta edistäviä ja tapaturmia ehkäiseviä lauluja yhteensä 30 kpl. Paloturvallisuuslauluista on koottu oma selkeä ohjelmakokonaisuus ”Pellekaija Pum iskee kipinää” esitettäväksi päiväkodeissa ja koulujen ala-asteilla sekä tarpeen mukaan pelastusalan tapahtumissa. Ohjelma tavoittaa päiväkodeissa ja alakouluissa suoranaisesti 15 000–20 000 lasta, opettajat ja ohjaajat sekä välillisesti lasten vanhemmat. Laulujen sekä niihin liittyvien leikkien ja juontojen myötä lisääntyy lasten tietoisuus paloturvallisuudesta ja herättää keskustelua lasten ja aikuisten välillä. Lapsilla vahvistuu myönteinen asennoituminen oman ja lähipiirin turvallisuuden vaalimiseen. Lapset saavat tietoa mm. palovaroittimesta, hätänumerosta, tulen käsittelystä ja toimimisesta hätätilanteessa. Laulujen sanat ja yhteinen konserttikokemus jättävät myös hyvän muistijäljen ja tosipaikan sattuessa voi auttaa muistamaan mm. hätänumeron. Turvallisuusajattelu tulee luontevaksi osaksi arkea.

VN/33604/2021 Hankkeen päätavoitteena on toteuttaa ja saattaa tuotantokäyttöön selosteuudistuksen suunnitteluhankkeessa muotoiltu PRONTOn palontutkintaselosteen kokonaisuus eri toiminnallisuuksineen. Hankkeessa käyttöönotettava uusi palontutkintaseloste on ajanmukainen, joustava ja vastaa sekä palontutkijoiden että palontutkinnalla kootun tiedonhyödyntäjien tarpeisiin. Selosteen uudistaminen on edellytys sille, että palontutkinnan tuottama tieto onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, vahinkojen rajoittamiseen sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittämiseen saadaan täysimittaisesti kerättyä ja hyödynnettyä kansallisella tasolla. Uudistuneella palontutkintaselosteella pystytään vastaamaan pelastuslaitosten tarpeeseen ja tukea osaltaan palontutkintaa. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Pelastusopisto, ja hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pelastuslaitosten ja pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston Palontutkinnan asiantuntijaverkoston kanssa. Hankeaika 1.4.2022 – 31.3.2024.

SMDno-2020-1340 Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallista putoamisvaarallisella alueella työskentelyä (PVAT) tuottamalla Pelastusopiston julkaisu, oppimateriaalia, koulutusta sekä uusia tekniikoita ja taktiikoita pelastustoimeen. Osaamisen kasvu parantaa työturvallisuutta sekä pelastettavan turvallisuutta. Hanke tuottaa pelastustoimeen valtakunnalliset yhteiset toimintamallit, jotka ovat linjassaan uuden 2020 päivitystyössä olevan putoamisvaarallisella alueella työskentelyn ohjeen kanssa. Tavoitteeseen päästään uudistamalla ja yhtenäistämällä Pelastusopiston PVAT-opetusmateriaali niin tutkinto-, täydennys-, ja sopimushenkilöstön koulutuksessa. Pelastusopisto julkaisee hankkeen myötä uuden Putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) julkaisun ja opetusmateriaalin

VN/14174/2021 Väitöskirjatyössä tutkitaan kahden yleisen rakennepuutavaran, männyn ja kuusen, hiiltymistä ja termistä hajoamista palamisprosessin aikana sekä kokeellisin että laskennallisin menetelmin. Tutkimusten perusteella muodostetaan kokeellisilla mittauksilla validoitu hiiltymän etenemistä ennustava materiaalimalli. Tutkimuksen tarve liittyy puurakentamisen suosion kasvuun, yhä useammin myös korkeammissa rakennuksissa. Näiden paloturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan parempaa ymmärrystä puun palamisprosessista ja edistyneempiä mallinnustyökaluja toiminnallisen palosuunnittelun käyttöön.

VN/34536/2022 Tämän hankkeen tutkimusten tarkoituksena on tutkia pelastusalan psykologista suorituskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä psykologisen suorituskyvyn häiriintymisen vaikutuksia ja niistä selviytymistä pelastusalan työyhteisöissä ja toimijoilla. Hankkeen tavoitteena tuottaa pelastusalan suorituskyvylle tärkeää, kansainvälisestikin tarkasteltuna uuden näkökulman omaavaa tieteellistä tutkimustietoa, sekä kehittää jo hankeaikana pelastusalan tarpeita vastaavia, saavutettavia ja eri toimijoiden hyödynnettävissä olevia konkreettisia työkaluja tarjoavia verkkokoulutuksia psyykkisen suorituskyvyn tueksi ja turvaamiseksi tulevaisuudessakin. Hankkeen hyödyt voidaan nähdä yhteisö- ja yksilötasolla, koska hanke käsittää molemmat ulottuvuudet tutkimusten ja koulutusten osalta.

VN/29710/2023; RIL ry; RIL 221-2025 Paloturvallisuussuunnittelu. Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu ja ratkaisuesimerkit

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa RIL ry:lle yhteensä enintään 55 000 euron (58 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 01.11.2023−30.9.2025.

SMDno-2020-2693 Hankkeella pyritään tarjoamaan paloturvallinen ja riskitietoinen elinympäristö ja varmistamaan, että palokunnat eivät ole vaarassa nykyaikaisissa rakennustulipaloissa. Hankkeessa kehitetään suunnitteluinsinööreille ja paloviranomaisille tarkistetuttuja, ennalta hyväksyttyjä referenssisuunnitteluratkaisuja. Rakennuspaloista on tullut kasvava huolenaihe ja uhka suomalaisen yhteiskunnan rakennus- ja omaisuusturvallisuudelle. Viime vuosikymmeninä puurunkoisilla asuinrakennuksilla ja kevytteräsrakenteisilla asuinrakennuksilla on ollut kasvava suosio kestävyyden, energiatehokkuuden, kiertotalouden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Näiden kestävien rakennusten paloturvallisuus on kuitenkin haastavaa puumateriaalien, muovien ja rakennuseristeiden palavuudesta johtuen. Tutkijoina hankkeessa toimivat Teräsrakenteiden tutkimusryhmä, Hämeen ammattikorkeakoulun tekniikan tutkimusyksikkö ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Ohjausryhmässä ovat Ramboll Finland Oy, Sweco Oy, Aalto-yliopisto sekä ympäristöministeriö.

VN/14002/2021 Paljon näkyvyyttä saaneessa ennakoivan analytiikan tutkimushankkeessa vuodelle 2021 kartoitettiin ulkomailla käytössä olevien algoritmipohjaisten riskianalyysiä tuottavien alustojen käyttöä ja soveltamismahdollisuuksia onnettomuuksien ennakoinnissa. Tämän jatkohankkeen tarkoituksena on kehittää ennakoivan analytiikan tutkimushankkeessa löydettyjä tekoälyyn pohjautuvia menetelmiä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen menetelmä kartoittaa rakennuspaloriskin siten, että kohteita voidaan priorisoida algoritmin laskeman riskiluvun perusteella. Tuotetut menetelmät auttavat kohdentamaan pelastustoimen palveluita aiempaa riskiperusteisemmin. Algoritmipohjainen lähestyminen mahdollistaa hyvin erilaisten ilmiöiden ennustamisen, joten hankkeen löydökset voivat hyödyttää myös muita viranomaisia ja julkishallinnon toimijoita. Hankkeessa laaditaan tietolupapyynnöt jatkohankkeen kannalta relevanteille tahoille. Jatkohankkeessa tavoitteena on hyödyntää kaikkea pelastuslaitoksilta saatavaa tietoa.

SMDno-2019-2377 Palosuojelurahasto on aiemmin rahoittanut hankkeen täydentävistä sammutusmenetelmistä sekä samoin ensitoimenpiteisiin kuuluvista selvityksistä. Näiden hankkeiden jatkoksi on tärkeää tarkemmin pureutua itse sammutustekniikkaan siten, että mukana olisivat perinteiset sammutustekniikat ja myös uudet vaihtoehdot: vanha Sammutustekniikan kirja tulee päivittää 1980-luvulta nykykehitystä vastaavaksi. Uutena haasteena nousee esiin esimerkiksi liikennevälinepaloissa autojen uusi tekniikka. Sähkö-, kaasu- sekä hybridiautot lisääntyvät liikenteessä, eivätkä perinteiset sammutustekniikat näissä tulipaloissa välttämättä tehoa, vaan tarvitaan uusia sammutustekniikoita. Samalla tavoin muun muassa uusiutuvan energian tuotannon ja kysynnän tasaukseen rakennetut akkuenergiavarastot ovat erityinen riski sammuttajille.

VN/29422/2023; Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy; Aurinkosähköjärjestelmien asennusten riskikartoitus (AURISKI)

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:lle yhteensä enintään 55 000 euron (46 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.3.2025.

SMDno-2020-1315 Kemiallisten aineiden vaikutuksista palomiesten terveyteen on saatu viitteitä pohjoismaisessa syöpätutkimuksessa, joissa palomiehillä todettiin vähintään kaksinkertainen eturauhassyövän, keuhkojen adenokarsinooman ja asbestin aiheuttaman keuhkopussinsyövän ilmaantuvuus verrattuna muuhun väestöön verrattuna. Epäpuhtaudet kulkeutuvat palomiesten elimistöön hengitysteiden, ihon ja ruuansulatuselimistön kautta. Kahden viimeisen altistumisreitin kautta tapahtuvan altistumisen torjunnassa sammutusvarusteiden huolellinen puhdistus on ensiarvoisen tärkeää. Hankkeessa haetaan vastauksia pesu- ja desinfiontitehokkuutta koskeviin kysymyksiin käytännön pesukokeiden avulla. Pesutekniikoiden nykytilanne pelastuslaitoksille selvitetään. Lisäksi tarkastellaan perinteisen vesipesun tehokkuuden parantamista ja mahdollisesti uusien tekniikkojen, kuten vetyperoksidikäsittelyn liittämistä osaksi vesipesua. Saatujen tulosten perusteella annetaan suositukset käytettävistä pesu- ja desinfiointitekniikoista pelastuslaitoksille ja samalla tuotetaan koulutusmateriaalia Pelastusopistolle ja pelastuslaitoksille.

VN/29798/2023; Sisäministeriö; Omatoiminen varautuminen poikkeusoloissa, ohjehanke

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 256 000 euron (80 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.12.2025.

VN/14192/2021 Hankkeessa selvitetään sopimuspalokuntalaisten siviiliosaamista (opinnot, työkokemus, harrastukset, muu kokemus) kyselytutkimuksen ja haastatteluiden avulla. Hankkeen tiedonkeruulla kartoitetaan olemassa olevaa osaamista ja tietotaitoa, joka ei tällä hetkellä näy sopimuspalokuntatoiminnassa, mutta voisi olla pelastustoimen käytettävissä ja tuoda merkittävää lisäarvoa koko pelastustoimelle. Kartoitettavia osaamisalueita olisivat esimerkiksi erilaisten maasto-, vesi- ja ilma-alusten ohjaamiseen liittyvät pätevyydet, sotilas- ja siviilikriisinhallinnan sekä poikkeusolojen osaamiset, riskienhallinnan ja turvallisuusviestinnän osaaminen sekä hallinnollinen osaaminen. Kiinteä osa osaamisten kartoitusta on selvitys henkilöiden halusta käyttää sopimuspalokuntatoiminnan ulkopuolella hankittua osaamista pelastustoimen hyväksi. Kyselyn raportti tulee sisältämään suosituksia merkittävän osaamisen systemaattisesta hyödyntämisestä ja osaamispääoman käyttöön liittyvistä käytännön järjestelyistä.

VN/6234/2021 Sopimuspalokuntalaisten ja sopimuspalokuntien suorituskykyyn vaikuttavat mm. työikäisen väestön työhön liittyvien olosuhteiden ja vapaa-ajan käytön muutokset, muuttuva toimintaympäristö ja väestörakenne, tulevat rakenteelliset uudistukset sekä lainsäädännön, oikeuskäytännön kehitys pelastustoiminnan varallaolojärjestelyissä. Nämä tekijät asettavat myös merkittäviä haasteita sopimuspalokuntien toiminnalle. Muutokset ja haasteet korostuvat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa suurin osa palokunnista on ns. ensilähdön palokuntia. Tutkimuksessa pyritään löytämään mahdollisimman konkreettisia, paikallisia ja alueellisia keinoja sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden turvaamiseen ja kehittämiseen sekä tämän myötä pelastustoimen suorituskyvyn varmistamiseen yhteistyössä sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen kesken.

VN/33634/2021 Hankkeen tavoitteena on palkita onnettomuuksien ehkäisyn opinnoissa menestyneitä pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) suorittaneita opiskelijoita. Pelastusopisto jakaa neljä 500 euron suuruista stipendiä pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) suorittaneille opiskelijoille. Stipendit myönnetään kaksi kertaa vuodessa lukukausien päätösjuhlissa, touko- ja joulukuussa. Stipendit jaetaan henkilöille, joilla on kiitettävä arvosana opinnäytetyöstä ja paras arvosana onnettomuuksien ehkäisyn opintokokonaisuudesta. Hankeaika 1.1. – 31.12.2022.

VN/34547/2022 Pelastusopisto jakaa neljä 500 euron suuruista stipendiä pelastusalan päällystötutkinnon (AMK) suorittaneille opiskelijoille. Stipendit myönnetään kaksi kertaa vuodessa lukukausien päätösjuhlissa, touko- ja joulukuussa. Stipendit jaetaan henkilöille, joilla on kiitettävä arvosana opinnäytetyöstä ja paras arvosana onnettomuuksien ehkäisyn opintokokonaisuudesta.

SMDno-2019-2385 Hankkeen tarkoituksena on tukea pelastustoimen organisaatioita (pelastuslaitokset, valtionhallinto, muut viranomaiset, järjestöt ja verkostot) sekä alalla toimivia ammattilaisia suunnitelmallisen, ammattimaisen ja vaikuttavan viestinnän toteutuksessa ja kehittämisessä. Ideana on jatkaa yhteistä kehittämistä ja alan tukemista siitä, mihin Pelastusopiston koordinoimassa edellisessä pelastustoimen kokonaisviestinnän tutkimus- ja kehittämishankkeessa (Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt 2017 – 2018) sekä Pelastustoimen uudistushankkeen viestintätyöryhmän työssä (2017 – 2018) jäätiin. Hankkeessa on tarkoituksena aloittaa aiempien hankkeiden keräämään tutkimustietoon ja kokemuksiin nojaten sekä niistä johdettujen suositusten pohjalta matka kohti pelastustoimen strategista, integroitua kokonaisviestintää. Johtavana ajatuksena hankkeessa on ”sanoista tekoihin, suosituksista toimeenpanoon”.

VN/29747/2023; Suomen Lentopelastusseura ry; Metsäpalojen lentotähystystoiminnan osaamisen kehittäminen

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 281 456 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.3.2024−28.2.2026.

VN/29425/2023; Suomen Palopäällystöliitto − Finlands Brandbefälsförbund ry; Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa Suomen Palopäällystöliitto − Finlands Brandbefälsförbund ry:lle yhteensä enintään 130 578 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.6.2025.

VN/29691/2023; Suomen Palopäällystöliitto ry ─ Finlands Brandbefälsförbund ry; Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 238 794 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen 1.1.2024−31.12.2025.

VN/29691/2023; Suomen Palopäällystöliitto ry ─ Finlands Brandbefälsförbund ry; Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 238 794 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen.

VN/29691/2023; Suomen Palopäällystöliitto ry ─ Finlands Brandbefälsförbund ry; Pelastustoiminnan valmiuden turvaaminen hybridiuhissa

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 238 794 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen 1.1.2024−31.12.2025.

VN/29874/2023; Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry; Päivä Paloasemalla -kevätpilotti 2024.

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 40 000 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen.

VN/29450/2023; Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry; Paloturvallisuusjärjestelmän laadunhallinta ja oleellisten teknisten vaatimusten tarvekartoitus rakennushankkeissa

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:lle yhteensä enintään 89 000 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.4.2024−31.12.2025.

VN/29700/2023; Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry; Pelastustehtävissä edellytettävän henkilökohtaisen osaamispäiväkirjan integroiminen HAKAan (HAKA 3.0)

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 184 593 (99,2 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.12.2024.

VN/29445/2023; Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry; Poistumisturvallisuuskohteiden valtakunnallisen tilannekuvan päivitys

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:lle yhteensä enintään 150 000 euron (100 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−30.6.2025.

SMDno-2019-1001 Lämpösäteily on palon kehittymistä ja leviämistä määräävä fysikaalinen prosessi. Lisäksi säteily muodostaa uhan paloa ympäröiville henkilöille ja laitteille, mikä tuli hyvin esiin Moskovan lento-onnettomuuden jälkeisessä evakuoinnissa. Tärkein palomitoituksessa ja onnettomuustutkinnassa käytettävä simulointimalli on Fire Dynamis Simulator, jonka säteilyn kehitysvastuu on nykyään Aalto-yliopistolla. Hankkeessa kehitetään FDS-ohjelmaan lämpösäteilyä spektrin suhteen tarkasti simuloivat laskentamallit. Hanke koostuu kahdesta väitöskirjaprojektista, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden: Osa 1: Säteily jähmeissä aineissa, Osa 2: Säteily kaasufaasissa ja pisaroissa. Tämä tutkimus koskee Osaa 1, joka keskittyy palavien nesteiden ja säteilyä osittain läpäisevien kiinteiden aineiden (muovit, lasi) laskentaan soveltuvien mallien kehittämiseen. Mallin yleistäminen ja toteutus avoimen lähdekoodin FDS-ohjelmaan parantaa palosimulointien tarkkuutta ja mahdollistaa osaltaan palotehon ennustamisen osana toiminnallista palosuunnittelua. Testitapausten julkaiseminen osana FDS:n tietokantaa nopeuttaa ja tehostaa tutkimustiedon käyttöönottoa insinöörikunnassa.

SMDno-2019-2403 Lämpösäteily on palon kehittymistä ja leviämistä määräävä fysikaalinen prosessi. Lisäksi säteily muodostaa uhan paloa ympäröiville henkilöille ja laitteille, mikä tuli hyvin esiin Moskovan lento-onnettomuuden jälkeisessä evakuoinnissa. Tärkein palomitoituksessa ja onnettomuustutkinnassa käytettävä simulointimalli on Fire Dynamics Simulator, jonka säteilyn kehitys-vastuu on nykyään Aalto-yliopistolla. Hankkeessa kehitetään FDS-ohjelmaan lämpösäteilyä spektrin suhteen tarkasti simuloivat laskentamallit. Hanke koostuu kahdesta väitöskirjaprojektista ja yhdestä tutkimushankkeesta, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden: Osa 1: Säteily jähmeissä aineissa, Osa 2: Säteily kaasufaasissa, Osa 3: Säteily pisaroissa FSCK-mallin yleistäminen ja toteutus avoimen lähdekoodin FDS-ohjelmaan parantaa palosimulointien tarkkuutta ja mahdollistaa osaltaan palotehon ennustamisen osana toiminnallista palosuunnittelua. Testitapausten julkaiseminen osana FDS:n tietokantaa nopeuttaa ja tehostaa tutkimustiedon käyttöönottoa suunnittelussa ja palontutkinnassa.

VN/34588/2022 Hankkeen tarkoitus on luoda uudenlainen asukkaiden omaan ympäristöön tuotava viestintä- ja koulutusympäristö. Uudet tavat toimia sekä asiakkaita houkuttelevan modernin esitysympäristön luominen turvallisuusviestinnän (tuvi) tarpeisiin tukevat nykyistä viestintätyötä. Erilaiset tapahtumat, messut, koulukäynnit ja muut tilaisuudet, joissa pelastuslaitos on läsnä, kaipaavat päivitystä nykypäivään ja myös uusia mahdollisuuksia toimia asiakasrajapinnassa. Koronasta johtuva pitkä tauko yleisötapahtumissa ja koulutusten pois jääminen tautitilanteesta johtuen luovat osaltaan paineita turvallisuusviestinnän tavoittavuudelle ja paremmalle esiintuonnille koronasulkujen loppuessa.

Hankkeen tavoitteena on parantaa pelastuslaitoksen kyvykkyyttä järjestää erilaisia tilaisuuksia lähellä asiakkaiden omaa toimintaympäristöä. Nyt suunnitteilla olevan hankittavan helposti liikuteltavan kontin on tarkoitus olla mahdollisemman monikäyttöinen ja näyttävä kokonaisuus, joka mahdollistaa erilaisten näytösten ja koulutustilaisuuksien järjestämisen. Kontti on siirrettävissä pelastuslaitoksen olemassa olevalla kalustolla. Nyt suunnitellulla hankkeella pyritään myös parantamaan työntekijöiden osallistumista turvallisuusviestintään ja koulutuksien järjestämiseen. Madaltamalla kynnystä ja luomalla puitteet joiden käyttö on helppoa ja mahdollistaa omien ideoiden toteuttamisen saadaan henkilöstö innostumaan aiheesta ja ottamaan osaa kyseiseen toimintaan.

VN/35551/2022 Useissa kouluissa turvallisuuskävelyjen järjestäminen kaikille oppilaille on hankalaa. Digitaalinen turvallisuuskävely mahdollistaa poistumisreitteihin ja koulun turvallisuusmenettelyihin tutustumisen digitaalisesti. Tämän tyyppisten digitaalisten sovellusten käytettävyydestä on vain tietoa pelastustoimessa ja kouluissa. Tarkoituksena on mallintaa digitaalinen turvallisuuskävely Thinglink-sovelluksen avulla ja tuottaa käytettävyydestä ja reunaehdoista ohjeistus pelastustoimen ja koulujen käyttöön. Valmis ohjeisto on kaikkien käytettävissä, sillä aineisto julkaistaan ONNI-hankkeen Internet-sivuilla tai pelastustoimen julkaisukanavilla valmistuttuaan (ns. open access -menettely).

VN/13684/2021 Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on selvittää olemassa olevat pelastusalan tutkimus- ja kehittämisviestinnän toimintamallit, roolit, kanavat ja toimijat sekä luoda sen pohjalta malli koordinoidulle, systemaattiselle ja tehokkaalle pelastus- ja turvallisuusalan TKI-viestinnälle. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan verkkopalvelu pelastus- ja turvallisuustutkimuksen tuottaman tiedon tehokkaaseen jakamiseen sekä tuotetaan pelastusalan ja sen yhteistyöalojen tutkijoille ja asiantuntijoille koulutusta, materiaalia ja ohjeistuksia monikanavaisen, saavutettavan ja ymmärrettävän tutkimus- ja asiantuntijaviestinnän toteutukseen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston, pelastuslaitosten sekä sisäministeriön pelastusosaston kanssa. Lisäksi hankkeen yhteistyöryhmiin kutsutaan laajasti tutkimuksen, koulutuksen ja pelastustoimen asiantuntijoita eri organisaatioista.

VN/29707/2023; Työterveyslaitos; Valmiuden edistäminen vakavien kemikaaliuhkien varalta ja pelastajien suojautuminen pohjoisessa toimintaympäristössä

Rahaston hallitus päätti myöntää kokouksessa yhteensä enintään 143 632 euron (75 %) suuruisen avustuksen hakemuksessa mainittuun hankkeeseen ajalle 1.1.2024−31.12.2025.

VN/13245/2021 ESCAPE-malli (Expert System for Consequence Analysis and Preparing for Emergencies) on osoittautunut hyödylliseksi ja helppokäyttöiseksi apuvälineeksi vaarallisten aineiden onnettomuuksien analysoinnissa maamme pelastustoimessa. Mallia on käytetty koulutuksessa, suunnittelussa ja ennakkovarautumisessa onnettomuuksiin. Nykyinen verkkoselaimiin pohjautuva versio mallista on käytössä useilla viranomais-, tarkastus- ja pelastustoiminnasta vastaavilla laitoksilla Suomessa. Hankkeessa ehdotetaan kehitettäväksi edelleen vaarallisten aineiden leviämismallia ESCAPE ja sen verkkoselaimiin pohjautuvaa sovellusta. Hankkeessa malliin lisättäisiin liitäntä uuteen ajanmukaiseen sääennustemalliin, laajennettaisiin huomattavasti mallin käyttöaluetta, sekä parannettaisiin mallin käytettävyyttä ja tulosaineiston sovellettavuutta pelastustoimessa. Hankkeella varmistettaisiin mallin käytön jatkuvuus, parannettaisiin oleellisesti sen soveltuvuutta sekä laajennettaisiin mallin käyttöaluetta, perustuen mallin käyttökokemuksiin pelastustoimessa.

SMDno-2020-1349 Palokuntanuorisoleiritoiminta on pelastustoimen valmiuden ja henkilöstön riittävyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Leiritoiminta on osa palokuntanuorisotoimintaa ja se tuottaa nuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja, joita muuten ei ole mahdollista tarvittavassa määrin järjestää. Valtakunnallisten leirien välissä koulutusleireistä vastaavat alueelliset pelastusliitot. Valtakunnalliset leirit, joita myös kansainvälisiksi leireiksi usein kutsutaan, ovat tarpeellinen ja toiminnan vetovoimaisuutta lisäävä osa toimintaa. Kansainvälisten osallistujien sekä ympäri valtakuntaa saapuvien palokuntien edustajien yhdessä tekemä toiminta lisää valtakunnan tason yhteneväisyyttä, toiminnan tunnettuutta, kiinnostavuutta sekä yhteisymmärrystä. Kaikkea tätä tarvitaan, jotta pelastustoimen resurssit ja toiminta voidaan pitää elinvoimaisena koko maassa sekä yhteistoiminta kansainvälisesti joustavana. Palokuntanuorisoleirin 2022 järjestelyt ovat käynnistyneet huhtikuussa 2020

VN/33612/2021 Virpa3-jatkohanke tähtää päättämään vuonna 2018 Turun AMK:lla aloitetun tutkimustyöjakson. Virpa3-hanke on jatkoa Virpa1 ja Virpa2 hankkeille. Virpa3-hankkeen päätavoite on varmistaa että, mahdollisimman monet suomalaisnuoret parantavat paloturvallisuuden tiedot ja taidot pelin avulla. Virpa3-hankkeen ensisijainen tavoite on varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi oppii paloturvallisuutta digitaalisen oppimisympäristön, Virpa–Palomestari-mobiilipelin avulla. Peli viedään entistä tehokkaammin kouluihin opetussisältöjen, kuten ympäristöopin, terveystiedon ja äidinkielen oppisisältöjen kautta sekä pelastustoimien koululaisille suunnattujen aktiviteettien avulla. Tavoite on, että valmis digitaalinen oppi-misympäristö otetaan aktiivisesti käyttöön pelastustoimien viestinnän aktiviteeteissä alakoululaisten kanssa. Hankeaika 2.5.2022 – 30.11.2023.