Rahaston avustukset ovat valtionavustuksia ja niitä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Palosuojelurahasto toimii avustusta myöntäessään valtionapuviranomaisena. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää myös valtion virastoille ja laitoksille.
Valtionavustuslain (688 / 2001) 7 § mukaan valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.
Palosuojelurahaston avustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös hankkeelle, jossa on useampi toteuttaja. Valtionavustus myönnetään päätoteuttajalle, joka vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta ja taloudesta. Yhteishankkeeseen osallistuvien yhteistyökumppaneiden on täytettävä palosuojelurahastolaissa edellytetyt hakukelpoisuuden ehdot. Yhteishankkeelle myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että yhteistyökumppaneiden kanssa on solmittu kirjalliset sopimukset. Valtionavustuksen päätoteuttajan tehtävänä on tehdä yhteistyösopimukset ja toimittaa niistä kopiot hakemuksen yhteydessä tai viimeistään viikon kuluttua hakuajan päättymisestä. Yhteistyökumppaneita koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin päätoteuttajaa. Yhteistyökumppaneiden tulee pitää myös erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista ja rahoituseristä. Valtionavustuksen päätoteuttaja vastaa hankkeesta sekä tilityksistä myös yhteistyökumppaneiden osalta.
Yhteishankkeen toteuttajien tulee tehdä keskenään yhteistyösopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentin mukaisesti.
Kokouskäsittelyyn tulevan materiaalin tulee olla toimitettuna vähintään kolme viikkoa ennen rahaston hallituksen kokousta Palosuojelurahastoon. Kokousmateria lähetetään noin viikkoa aiemmin hallituksen jäsenille tiedoksi. Sihteeristöllä tulee olla ennen materiaalin lähettämistä aikaa käsitellä saapunut materiaali.
Sopimuspalokuntien pienavustukset on tarkoitettu sellaisille vapaaehtoisille palokunnille, laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille tai muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joilla on pelastuslain (379/2011) 25 §:ssä tarkoitettu sopimus alueen pelastustoimen kanssa.
Pienavustuksia voidaan myöntää ns. puolivakinaisten palokuntien toimintaa varten perustetuille palokuntayhdistyksille nuoriso-osaston varusteisiin. Palokuntayhdistyksen tulee olla rekisteröity yhdistys ja sillä tulee olla voimassa oleva sopimus tuettavan toiminnon osalta alueen pelastustoimen kanssa.
Pienavustusta voidaan hakea ilman erillistä hakuaikaa ympäri vuoden hankinnan tekemisen jälkeen. Avustushakemus tulee lähettää viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta. Hankinnan maksupäivä tulee todentaa liittämällä hakemukseen hankintaa tai hanketta koskevat laskut ja laskujen maksumerkinnät.
Palosuojelurahastosta voidaan myöntää avustusta vain pelastustoimen käytössä oleviin tiloihin (paloasemien rakentamiskustannuksiin ja kiinteisiin kalusteisiin). Mikäli paloasematiloilla on yhteiskäyttöä, tulee pelastustoimen käytössä olevat tilat ja muussa käytössä olevat tilat eritellä (pinta-ala, kustannukset, prosenttiosuudet) sekä hakemuslomakkeeseen että erillisellä liitteellä. Palosuojelurahaston rakennushankeavustusta ei myönnetä väestönsuojelu-, ensihoito ja ensivastetoiminta- tai öljyntorjuntatiloihin.
Palosuojelurahaston päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään Palosuojelurahaston hallitukselle. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.
Sähköisesti jaeltu päätös katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä (Laki sähköisestä asioinnista 13/2003, 19 § 2 momentti). Postitse saapunut päätös katsotaan annetun tiedoksi seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä (Hallintolaki 434/2003 59 §).
Ajoneuvolain (1090/2002) 20 §:n 1 momentin perusteella sopimuspalokuntien ajoneuvoissa tulee olla kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Rahasto ei voi myöntää avustusta sopimuspalokunnan 1+4 tai 1+5 -paikkaiseen ajoneuvoon.
Palosuojelurahaston avustuksella hankitun ajoneuvon omistus- ja hallintaoikeus voidaan rekisteröidä ainoastaan avustuksen hakijalle. Sopimuspalokunnan käytössä olevaa ajoneuvoa ei voi rekisteröidä pelastuslaitokselle.
Meripelastusseuran toiminta ei lähtökohtaisesti ole tulipalojen ehkäisyä tai pelastustoimintaa (vaan meripelastustoimintaan liittyvää toimintaa). Jos Meripelastusseura on kuitenkin tehnyt pelastuslain 25 §:ssä tarkoitetun sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa (muuna pelastusalalla toimivana yhteisönä) ja hakee avustusta esimerkiksi sammutuskalustoon tai sammutusvarusteisiin tällä perusteella, avustuksen myöntämiselle ei ole periaatteellista estettä. Avustuksen myöntäminen on harkinnanvaraista. Sen sijaan muuhun Meripelastusseuran toimintaan ei avustusta voida myöntää.
Jos arvonlisävero on maksajalleen todellinen ja lopullinen kustannus, on se otettava huomioon hankkeen kokonaismenoja ja -kustannuksia määritettäessä sekä hankkeen tukikelpoisuutta arvioitaessa.
Palosuojelurahaston hallitus on tehnyt päätöksen, että arvonlisäveron katsotaan jäävän kalusto- ja rakennushankkeissa pelastuslaitosten ja kuntien lopulliseksi ja todelliseksi kustannuseräksi. Arvonlisävero otetaan kokonaisuudessaan huomioon kalusto- ja rakennushankkeiden hyväksyttyjä kustannuksia määriteltäessä ja avustuksen määrää laskettaessa.
Innovaatiopalkinto on saajalleen verotonta tuloa. Stipendien, apurahojen ja tunnustuspalkintojen verovapaudesta säädetään tuloverolain (1535/1992) 82 §:ssä. Verohallinnon lausunnon Palosuojelurahastosta maksettavan rahapalkinnon verokohtelusta (254/31/2007) mukaan ”Palosuojelurahaston maksamat innovaatiopalkinnot ovat tuloverolain 82.1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja julkisyhteisön maksamia verovapaita suorituksia”.
Valtionavustuslain 14 §:n 2 mukaan saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Avustuksen saajan tulee viipymättä olla yhteydessä Palosuojelurahastoon, mikäli avustuksen käyttöön liittyy muutoksia.
Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaan palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Palautus tehdään Palosuojelurahaston tilille rahastosta saatavien tilitysohjeiden mukaisesti.
Valtionapuviranomaisella (Palosuojelurahasto) on valtionavustuslain 21 §:n mukaan velvollisuus määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi. Lain 22 – 26 §:en perusteella takaisinperintä voi olla lain mainitsemissa tapauksissa myös harkinnanvaraista tai osittaista ja takaisinperintää voidaan kohtuullistaa.
Omaisuuden käyttöaika on määritelty valtionavustuslain 13 §:n 3 momentissa ”Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta.” Rakennushankkeiden osalta käyttöaikaa on vielä tarkennettu 4 momentissa ”Edellä 3 momentissa tarkoitettu valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä, jos valtionavustus on myönnetty muussa kuin elinkeinotoiminnan tukemisen tarkoituksessa kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen.” Valtionavustuslain 13 §:n 4 mukaan ”valtionavustuspäätöksessä voidaan kuitenkin asettaa lyhyempikin käyttöaika, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta.”
Palosuojelurahaston rakennusavustuksissa käyttöaika on 30 vuotta, raskaassa ajoneuvokalustossa 10 vuotta ja kevyessä ajoneuvokalustossa ja sopimuspalokuntien pienhankinnoissa 5 vuotta. Hankkeen toteuttajan saamassa valtionavustuspäätöksessä on ilmoitettu omaisuuden käyttöaika.
Rakennus- ja kalustoavustuksista ei ole mahdollista lähettää kahta tilityshakemusta. Avustus maksetaan saajalle yhtenä eränä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun hankinnasta on esitetty Palosuojelurahastolle tositteellinen tilitys.
Palosuojelurahastolain (306/2003) 14 §:n mukaan palosuojelurahastosta voidaan myöntää erityisavustuksia kunnille, pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille. Kunnan tai kuntien yhteisomistuksessa oleva kiinteistö(osake)yhtiö ei sisälly kunnan määritelmän piiriin, eikä näin ollen voi olla avustuksen saajana. Kiinteistöosakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö eikä se ole osa kuntaa.
Rahoitettavien hankkeiden omistajuuden tulee säilyä hakijataholla koko päätöksessä mainitun omaisuuden käyttöajan (rakennushankkeiden osalta 30 vuotta). Palosuojelurahasto ei voi hyväksyä leasingsopimuksen tekemistä rahoitusyhtiön kanssa avustettavien hankkeiden rahoitusmuotona ennen hankkeessa hankitun omaisuuden käyttöajan päättymistä. Jos avustettu omaisuus myydään leasing-rahoitusyhtiölle ennen omaisuuden käyttöajan päättymistä, valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä muutoksesta Palosuojelurahastolle. Avustetun omaisuuden luovuttamisesta voi seurata myös avustuksen takaisinperintä.