Usein kysytyt kysymykset
Rahaston avustukset ovat valtionavustuksia ja niitä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Palosuojelurahasto toimii avustusta myöntäessään valtionapuviranomaisena. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää myös valtion virastoille ja laitoksille.
Usein kysytyt kysymykset -palstan kysymykset on päivitetty 5/2023.
Päivitetyn kysymyksen ja vastauksen perässä on (päiv. x.x.2023), kun kysymys on päivitetty uuteen.
Ennakkoa voi hakea esimerkiksi 4 400 euroa eli kahden kuukauden kuukausimaksun verran. Tämän lisäksi apurahaa voi anoa maksettavaksi esimerkiksi joka toinen kuukausi, tällöin 4 400 euron summalla. MELA-maksu maksetaan kuitenkin yhdellä kertaa saapunutta tositetta vastaan. Tarkkaa päivämäärää ei maksatukselle voi sopia, mutta tästä voi hakuvaiheessa esittää toiveen, milloin maksatukset toivottaisiin saatavan.
(päiv. 17.5.23)
Mikäli hyvinvointialue ei vuokraa paloasematiloja 1.1.2023 lähtien kuin 3 + 1 vuotta, voidaanko rahaston myöntämä avustus periä takaisin, mikäli aseman käyttötarkoitus muuttuu?
Mikäli hyvinvointialue päättäisi olla vuokraamatta avustusta saanutta asemaa 3 + 1 vuoden siirtymäajan jälkeen, ei avustusta perittäisi takaisin, vaan sovellettaisiin Lakia sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (68 §).
(päiv. 17.5.23)
Mikäli rahaston avustusta saanut rakennushanke valmistuu vasta 1.1.2023 jälkeen, voidaanko avustus päätöksenmukaisesti kuitenkin edelleen maksaa kunnalle?
Kyllä voidaan, koska avustus on myönnetty kunnalle. Sillä, että hyvinvointialue on jo toiminnassa, ei ole merkitystä.
(17.5.23)
Erityisavustusta kalustohankkeisiin voi hakea kalustoon, joka on maksettu aikaisintaan avustuksen myöntövuotta edeltävän vuoden aikana. Kalustohankeavustusta voidaan myöntää myös hankintoihin, jotka tehdään vasta avustuspäätöksenteon jälkeen, mutta kuitenkin päätöksessä määrättynä käyttöaikana.
Rakennushankeavustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joiden peruskorjaus tai uudisrakentaminen on aloitettu ennen avustuspäätöksen saamista, kuin erittäin perustelluista ja painavista syistä. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun rakentamiseen liittyvää toimintaa on aloitettu. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma tulee olla valmiina jo ennen avustushakemuksen lähettämistä.
Sopimuspalokuntien pienavustusta, hankintahinta alle 20 000 euroa (sis. alv), haetaan ilman erillistä hakuaikaa ympäri vuoden hankinnan tekemisen jälkeen. Avustushakemuksen tulee olla perillä rahastossa viimeistään vuoden kuluttua hankinnan laskun eräpäivästä.
(päiv. 6.4.2023)
Milloin materiaalin (esim. muutoshakemukset ja pienavustushakemukset) tulee olla Palosuojelurahastossa ehtiäkseen Palosuojelurahaston hallituksen kokouskäsittelyyn?
Kokouskäsittelyyn tulevan materiaalin tulee toimittaa Palosuojelurahaston virkapostiin vähintään kolme viikkoa ennen rahaston hallituksen kokousta. Tarvittaessa rahasto kuitenkin voi siirtää saapuneen materiaalin käsiteltäväksi myöhemmin pidettävään kokoukseen.
(päiv. 6.4.23)
Pienavustusta voidaan hakea ilman erillistä hakuaikaa ympäri vuoden hankinnan tekemisen jälkeen. Avustushakemus tulee lähettää viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta. Hankinnan maksupäivä tulee todentaa liittämällä hakemukseen hankintaa tai hanketta koskevat laskut ja laskujen maksumerkinnät.
Sähköisesti jaeltu päätös katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä (Laki sähköisestä asioinnista 13/2003, 19 § 2 momentti), jollei muuta näytetä.
(tark. 17.5.23)
Palosuojelurahaston hallitus on päättänyt, että rahasto voi avustaa sopimuspalokuntien ajoneuvoja seuraavasti: Sopimuspalokunnille voidaan myöntää avusta ajoneuvolain (82/2021) 30 §:n perusteella kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvoihin tai miehistöautoon, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Esimerkiksi sopimuspalokuntien picup malliset ajoneuvot eivät näin ollen täytä rahaston hallituksen päättämiä kalustohankkeelle asetettuja avustuksenhakuehtoja.
(päivitetty 6.4.2023)
Vanhoja (ennen 1.8.2010 tehtyjä) rahaston avustuspäätöksiä ja asiakirjoja säilytetään paperisina Kansallisarkistossa, josta niitä voi tilata (maksullinen palvelu). Tilaukset tulee yksilöidä ja ne tehdään Kansallisarkiston tilaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä Astiassa https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html.
Tarvittaessa voit tehdä tietopyynnön myös sähköpostitse, kirjeitse, puhelimitse tai paikan päällä Kansallisarkiston toimipaikoissa. Voit kysyä neuvoa tietopyyntöjen tekemiseen Kansallisarkiston kirjaamosta (kirjaamo@kansallisarkisto.fi tai puh. 029 533 7000).
(päiv. 17.5.23)
2.8.2010 jälkeen tehdyistä avustuspäätöksistä voit olla yhteydessä Palosuojelurahastoon.
Valtionavustuslain 14 §:n 2 mukaan saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Avustuksen saajan tulee viipymättä olla yhteydessä Palosuojelurahastoon, mikäli avustuksen käyttöön liittyy muutoksia.
Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaan palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Palautus tehdään Palosuojelurahaston tilille rahastosta saatavien tilitysohjeiden mukaisesti.
Valtionapuviranomaisella (Palosuojelurahasto) on valtionavustuslain 21 §:n mukaan velvollisuus määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi. Lain 22 – 26 §:en perusteella takaisinperintä voi olla lain mainitsemissa tapauksissa myös harkinnanvaraista tai osittaista ja takaisinperintää voidaan kohtuullistaa.
(tark. 17.5.23)
Palosuojelurahastossa pyritään käsittelemään avustusmaksut kahden kuukauden sisällä niiden saapumisesta. Vuosittain noin 90 % maksatushakemuksista käsitellään tämän aikataulun puitteissa.
Maksatushakemuksiin saatetaan pyytää hakijalta täydennyksiä tai lisäselvityksiä. Kun maksastushakemus on käsitelty rahastossa, se laitetaan hyväksymiskiertoon sähköiseen laskujen käsittelyjärjestelmään. Maksatuksen kiertäminen maksatusjärjestelmässä kestää noin kaksi viikkoa. Tämän jälkeen avustus on hakijan tilillä.
Sopimuspalokuntien pienavustukset on tarkoitettu sellaisille vapaaehtoisille palokunnille, laitospalokunnille, teollisuuspalokunnille, sotilaspalokunnille, joilla on pelastuslain (379/2011)
2 a §:ssä tarkoitettu sopimus hyvinvointialueen kanssa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta tai pelastuslain 27 §:n mukaisesti muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, sen mukaan kuin hyvinvointialue niiden kanssa sopinut.
Palomiesyhdistyksille myönnetään avustuksia samoin perustein, kuin sopimuspalokunnille. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus hyvinvointialueen kanssa tuettavan toiminnon osalta.
(päiv. 6.4.23)
Omaisuuden käyttöaika on 30 vuotta avustuksen myöntämisestä, jos avustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen. Tarvittaessa käyttöaika voidaan määrätä lyhyemmäksi, mikäli hankkeen todellinen käyttöaika on hakijan osoittamana tätä lyhyempi.
Omaisuuden käyttöaika on 10 vuotta, jos avustus on myönnetty kevytyksikön (operatiivisessa käytössä oleva kärkiyksikkö, kevyt sammutusauto tai vastaava) tai raskaan pelastusajoneuvon (esim. sammutusauto, säiliöauto) hankintaan.
Omaisuuden käyttöaika on 5 vuotta, jos avustus on myönnetty miehistöauton hankintaan ja sopimuspalokuntien pienhankinnoissa käyttöaika on useimmiten 5 vuotta. Omaisuuden käyttöaika on ilmoitettu hankkeen toteuttajan saamassa valtionavustuspäätöksessä.
Omaisuuden käyttöaika on määritelty valtionavustuslain 13 §:n 3 momentissa seuraavasti: ”Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Rakennushankkeiden osalta käyttöaikaa on vielä tarkennettu 4 momentissa: ”Edellä 3 momentissa tarkoitettu valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä, jos valtionavustus on myönnetty muussa kuin elinkeinotoiminnan tukemisen tarkoituksessa kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen.” Valtionavustuslain 13 §:n 4 mukaan valtionavustuspäätöksessä voidaan kuitenkin asettaa lyhyempikin käyttöaika, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta.
(päiv. tark. 17.5.23)
Arvonlisävero on hyväksyttävä kustannus, mikäli avustuksen hakijalla ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa toiminnassaan tai saada siitä palautusta. Kuntien hankkeissa arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.
(päivitetty 17.5.23)
Onko ensihoidon sijoittuminen samoihin tiloihin esteenä avustuksen saamiselle vai vähennetäänkö ensihoidon tilojen kustannukset avustuksen piiriin hyväksyttävistä kustannuksista?
Palosuojelurahastosta voidaan myöntää avustusta vain pelastustoimen käytössä oleviin tiloihin (paloasemien rakentamiskustannuksiin ja kiinteisiin kalusteisiin). Mikäli paloasematiloilla on yhteiskäyttöä, tulee pelastustoimen käytössä olevat tilat ja muussa käytössä olevat tilat eritellä (pinta-ala, kustannukset, prosenttiosuudet) sekä hakemuslomakkeeseen että erillisellä liitteellä. Palosuojelurahaston rakennushankeavustusta ei pääsääntöisesti myönnetä väestönsuojelu- ja öljyntorjuntatiloihin. Rahaston rakennushankeavustusta ei myönnetä ensihoito- ja ensivastetoiminnan tiloihin.
Palosuojelurahasto ei anna rahoitettavista hankkeista ennakkopäätöksiä. Kaikki samaan avustushakuun saapuneet hakemukset käsitellään yhtäaikaisesti rahastossa sekä Palosuojelurahaston hallituksen kokouksessa hallintolain (434/2003) 25 §:n mukaisesti.
(päiv. 17.5.23)
Onko sopimuspalokunnan saama sopimuskorvaus tai jäsenten maksamat kannustinjäsenmaksut sellaista tuloa tai avustusta, joka otetaan huomioon Palosuojelurahaston pienavustusta myönnettäessä?
Sopimuspalokunnan saama sopimuskorvaus ei ole sellaista tuloa, joka otetaan huomioon Palosuojelurahaston pienavustusta myönnettäessä. Myöskään yhdistyksen jäsenmaksut tai kannatusjäsenmaksut eivät ole sellaisia tuloja tai avustuksia, jotka otetaan huomioon avustuksen määrässä.
(päiv. 17.5.23)
Kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse, ei siitä peritä maksua (Sisäministeriön päätös tiedon esille hakemisen maksuista 21.1.2021 SM2037102). Asiakirjapyyntö tulee yksilöidä selkeästi.
Tiedon esille hakemisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu voidaan kuitenkin periä erityisiä toimenpiteitä vaativasta asiakirjapyynnöistä. Maksu voidaan periä, kun pyydetty asiakirja ei julkisuuslain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä asiakirjarekisteristä asiakirjaluokittelun tai asiakirjan tunnisteen avulla. Näissä tapauksissa asiakirjan esille hakeminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, kuten laajan asiakirja-aineiston läpikäymistä ja asiakirjakohtaista tarkastelua. Tiedon esille hakemisen maksu on avustavan henkilön työpanoksesta 65 euroa tunnilta ja asiantuntijan työpanoksesta 80 euroa tunnilta. Mikäli lähetys toimitetaan postitse, voidaan lisäksi periä maksu kopiointi- ja tulostuskustannuksista.
(päiv. 17.5.23)
Valtionavustuslain (688 / 2001) 7 § mukaan valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.
Palosuojelurahaston avustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös hankkeelle, jossa on useampi toteuttaja. Valtionavustus myönnetään päätoteuttajalle, joka vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta ja taloudesta. Yhteishankkeeseen osallistuvien yhteistyökumppaneiden on täytettävä palosuojelurahastolaissa edellytetyt hakukelpoisuuden ehdot. Yhteishankkeelle myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että yhteistyökumppaneiden kanssa on solmittu kirjalliset sopimukset. Valtionavustuksen päätoteuttajan tehtävänä on tehdä yhteistyösopimukset ja toimittaa niistä kopiot hakemuksen yhteydessä tai viimeistään viikon kuluttua hakuajan päättymisestä. Yhteistyökumppaneita koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin päätoteuttajaa. Yhteistyökumppaneiden tulee pitää myös erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista ja rahoituseristä. Valtionavustuksen päätoteuttaja vastaa hankkeesta sekä tilityksistä myös yhteistyökumppaneiden osalta.
Yhteishankkeen toteuttajien tulee tehdä keskenään yhteistyösopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentin mukaisesti.
Yhteistyösopimuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
- sopimuksen osapuolet (päätoteuttaja ja yhteistyökumppanit)
- hankkeen tiedot
- hankkeen kustannukset ja rahoitus (valtionavustus, omarahoitusosuus, päätoteuttajan ja yhteistyökumppaneiden osuudet) ja niiden raportointi ja raportointivastuut
- jokaisen sopijapuolen sitoutuminen noudattaa Palosuojelurahaston päätöstä ja sen ehtoja
- hankkeen tai hankinnan omistaja / omistajat ja omistusosuudet
- sopimuksen osapuolten tehtävät ja vastuualueet hankkeen toteuttamisessa
- sopijapuolten vastuu antaa valtionapuviranomaiselle oikeat riittävät tiedot valtionavustuksen myöntämiseksi ja käytön valvonnan suorittamiseksi
- sopijapuolten velvoite pitää erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista, tuloista ja rahoituseristä
- tilanteet, joissa valtionapua palautetaan tai takaisinperintään
- sopimuksen purkaminen
- sopimuksen muutostarpeet
- vahingonkorvausvelvollisuus
- mahdolliset liitteet
- oikeudet tausta-aineistoon, hankkeen aikana syntyviin tuotoksiin ja tuloksiin
- toiminta mahdollisissa erimielisyystilanteissa
- sopimuksen voimassaoloaika
- päivämäärä ja paikka
- allekirjoitukset
(päiv. 17.5.23)
Palosuojelurahasto osallistuu valtionavustusten kehittämis- ja digitalisointihankkeeseen. Milloin uusi asiointialusta tulee käyttöön?
Valtionavustustoimintaa kehitetään ja digitalisoidaan Suomessa valtiovarainministeriön johtamassa viisivuotisessa hankkeessa. Palosuojelurahasto on toiminut hankeen ensimmäisenä pilottiorganisaationa vuoden 2021 huhtikuusta lähtien. Tavoitteena prosessissa on keventää ja automatisoida rahaston haku- ja päätösprosesseja tulevina vuosina. Vuoden 2022 syksyllä yleisavustusten hakuilmoitus julkaistiin toista kertaa Haeavustuksia.fi-palvelussa. Myös avustusten hakeminen tapahtui ensimmäisen kerran järjestelmän kautta.
Hankkeessa kehitetyt verkkopalvelut ovat seuraavat:
Avustusten hakeminen siirtyy Haeavustuksia.fi-palveluun portaittain kevääseen 2025 mennessä.
Innovaatiopalkinto on saajalleen verotonta tuloa. Stipendien, apurahojen ja tunnustuspalkintojen verovapaudesta säädetään tuloverolain (1535/1992) 82 §:ssä. Verohallinnon lausunnon Palosuojelurahastosta maksettavan rahapalkinnon verokohtelusta (254/31/2007) mukaan ”Palosuojelurahaston maksamat innovaatiopalkinnot ovat tuloverolain 82.1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja julkisyhteisön maksamia verovapaita suorituksia”.
(tark. 17.5.23)
VN/34543/2022 Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Sopimuspalokuntabarometri 2023 -kysely sekä siitä tehtävä raportti. Kysymykset muodostetaan SSPL:n hallituksessa, kysymyksiä tehdään yhteistyönä myös SM:n uudistukseen liittyvän (sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen) työryhmän kanssa.
Rakentamisen aloituksesta ei tarvitse toimittaa erillistä ilmoitusta, jos rakentaminen aloitetaan päätöksessä mainitussa aikataulussa eli avustuksen myöntövuoden aikana.
Jos rakentamisen aloitus viivästyy päätöksessä mainitusta, tulee rahastoon lähettää asiasta muutoshakemus. Pohja muutoshakemuksen tekemiseen löytyy sivuiltamme https://www.palosuojelurahasto.fi/avustukset/erityisavustukset-rakennushankkeisiin.
(tark. päiv. 17.5.23)
Palosuojelurahaston avustuksella hankitun ajoneuvon omistus- ja hallintaoikeus voidaan rekisteröidä ainoastaan avustuksen hakijalle. Sopimuspalokunnan käytössä olevaa ajoneuvoa ei voi rekisteröidä pelastuslaitokselle.
(päiv. 17.5.23, ei muutoksia)
Rahoitettavien hankkeiden omistajuuden tulee säilyä hakijataholla koko päätöksessä mainitun omaisuuden käyttöajan (rakennushankkeiden osalta 30 vuotta). Palosuojelurahasto ei voi hyväksyä leasingsopimuksen tekemistä rahoitusyhtiön kanssa avustettavien hankkeiden rahoitusmuotona ennen hankkeessa hankitun omaisuuden käyttöajan päättymistä. Jos avustettu omaisuus myydään rahoitusyhtiölle ennen omaisuuden käyttöajan päättymistä, valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä muutoksesta Palosuojelurahastolle. Avustetun omaisuuden luovuttamisesta voi seurata myös avustuksen takaisinperintä.
(päiv. 17.5.23)
Voiko kalustohankkeessa ajoneuvon hankkia ulkomailta? Saako avustusta hakea käytettyyn ajoneuvoon?
Palosuojelurahaston avustamissa kalustohankkeissa ajoneuvon voi hankkia ulkomailta. Mahdollisia kuljetus-, rahti-, tulli- tai muita ajoneuvon hakuun ym. liittyviä kustannuksia ei ole korvattu.
Avustusta voi hakea myös käytettyyn ajoneuvoon.
(päiv. 17.5.23)
Palosuojelurahastolain (306/2003) 14 §:n mukaan palosuojelurahastosta voidaan myöntää erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. Kunnan tai kuntien yhteisomistuksessa oleva kiinteistö(osake)yhtiö ei sisälly kunnan määritelmän piiriin, eikä näin ollen voi olla avustuksen saajana. Kiinteistöosakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö eikä se ole osa kuntaa.
(päiv. 17.5.23)
Meripelastusseuran toiminta ei lähtökohtaisesti ole tulipalojen ehkäisyä tai pelastustoimintaa, vaan meripelastustoimintaan liittyvää toimintaa. Jos Meripelastusseura on kuitenkin tehnyt pelastuslain 27 §:ssä tarkoitetun sopimuksen hyvinvointialueen kanssa (muuna pelastusalalla toimivana yhteisönä) ja hakee avustusta esimerkiksi sammutuskalustoon tai sammutusvarusteisiin tällä perusteella, avustuksen myöntämiselle ei ole periaatteellista estettä. Avustuksen myöntäminen on harkinnanvaraista ja myönnettävä avustus on pääsääntöisesti 25 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Sen sijaan muuhun Meripelastusseuran toimintaan ei avustusta voida myöntää.
(tark. 5/2023)
Voiko myönnetystä rakennushankeavustuksesta tai kalustohankeavustuksesta lähettää kaksi tilitystä rahastoon, jotta osa avustuksesta saataisiin jo aiemmin?
Rakennus- ja kalustoavustuksista ei ole mahdollista lähettää kahta tilityshakemusta. Avustus maksetaan saajalle yhtenä eränä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun hankinnasta on esitetty Palosuojelurahastolle tositteellinen tilitys.
(päiv. 6.4.2023)
Palosuojelurahaston päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sähköisenä viestinä tiedoksi annettu päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimusajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.
Oikaisuvaatimus osoitetaan Palosuojelurahastolle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen asiamiehensä, oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.
Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa Palosuojelurahastolle sähköisesti, postitse tai henkilökohtaisesti. Oikaisuvaatimukseen annettu päätös on maksuton.
(päiv. 4/2023, tark. 17.5.23)
Pienavustusta voidaan myöntää tavanomaisiin toimitus-, kuljetus- ja rahtikuluihin. Pienavustusten hakuilmoituksessa on mainittu, että avustusta ei kuitenkaan myönnetä viranomaismaksuihin (mm. rekisteröintimaksut ja tulli- tai huolintamaksut).
(päiv. 4/2023)
Vuonna 2022 kalustohankkeiden avustuspäätökset tehdään toukokuussa. Usein kaluston hankinta ja avustuksen maksu tulee ajankohtaiseksi vasta myöhemmin. Jos kaluston hankinta ja maksu ajoittuu pelastuslaitosten osalta vuoteen 2023, niin voidaanko avustus maksaa hyvinvointialueelle, jonka omistukseen kalusto siirtyy?
Kunkin päätöksen osalta noudatetaan päätöksentekohetkellä voimassa olevaa lakia. Avustuksen maksu on vuonna 2022 tehdyn päätöksen toimeenpanoa. Oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät voimaanpanolain nojalla yleisseuraantona alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille. Näin ollen myös oikeus avustuksen maksuun.
Avustuspäätös annetaan alueen pelastustoimelle vuonna 2022. Avustettavan kaluston siirryttyä 1.1.2023 hyvinvointialueen omistukseen, tämän ajankohdan jälkeen maksettavat avustukset maksetaan hyvinvointialueelle.
(päiv. 17.5.23)