Usein kysytyt kysymykset

Rahaston avustukset ovat valtionavustuksia ja niitä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Palosuojelurahasto toimii avustusta myöntäessään valtionapuviranomaisena. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää myös valtion virastoille ja laitoksille.

Palsta on päivitetty heinäkuussa 2026.







Apurahaa hakevien ennakko voi olla enintään kahden kuukausikorvauksen suuruinen (kokoaikainen 5 000 euroa / osa-aikainen 2 500 euroa).

Palosuojelurahaston hallitus hyväksyi 12.9.2025 pitämässään kokouksessa Ohjeen Palosuojelurahaston avustaman rakennushankkeen käyttötarkoituksen muuttumisesta pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanon johdosta.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 68 §:ssä säädetään valtionavustusten takaisinperinnästä luopumisesta. Sen mukaan kunnan, kuntayhtymän tai sopimuspalokunnan omistaman pelastustoimen rakennuksen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai perusparantamista taikka kunnan, kuntayhtymän tai sopimuspalokunnan irtaimen omaisuuden hankintaa varten myönnetyn valtionavustuksen takaisinperintää koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos rakennuksen omistus tai hallinta luovutetaan, käyttötarkoitus muutetaan tai rakennus tai sen osa poistetaan käytöstä taikka irtaimen omaisuuden omistus tai hallinta luovutetaan, käyttötarkoitus muutetaan tai omaisuus poistetaan käytöstä 1.1.2023 tai sen jälkeen uudistuksen toimeenpanosta johtuen. Rakennuksen tai irtaimen omaisuuden omistajan on tarvittaessa voitava osoittaa omistuksen tai hallinnan luovutuksen, käyttötarkoituksen muuttamisen tai käytöstä poistamisen johtuneen uudistuksen toimeenpanosta ja tapahtuneen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastuussa olevan hyvinvointialueen päätöksellä. Kyseistä pykälää sovelletaan valtionavustuksiin, jotka on myönnetty edellä mainitussa tarkoitettuun toimintaan palosuojelurahastolain (306/2003) nojalla.

Mikäli Palosuojelurahaston avustusta saanut pelastustoimen rakennuksen omistus tai hallinta luovutetaan, käyttötarkoitus muutetaan tai rakennus tai sen osa poistetaan käytöstä pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta johdosta, ei Palosuojelurahaston avustusta peritä takaisin. Edellytyksenä on, että rakennuksen omistaja on selvittänyt Palosuojelurahastolle omistuksen tai hallinnan luovutuksen, käyttötarkoituksen muuttamisen tai käytöstä poistamisen johtuneen uudistuksen toimeenpanosta ja tapahtuneen pelastustoimen järjestämisestä vastuussa olevan hyvinvointialueen päätöksellä. Rahaston hallitus käsittelee hakemukset tapauskohtaisesti ja tekee asiasta päätöksen kokouksessaan. Selvityksessä tulee myös olla selvitys rahaston hallituksen päätösehtojen siirtymisestä luovutuksen saaneelle. Perusteltu hakemus Palosuojelurahaston myöntämän avustuksen takaisinperinnästä luopumisesta tulee lähettää Palosuojelurahaston virkasähköpostiin psr.sm@gov.fi.

Palosuojelurahaston avustukset ovat siirtyneet portaittain Haeavustuksia.fi-palveluun:

  • Kalustohankkeet vuonna 2026
  • Rakennushankkeet vuonna 2025
  • Pienavustukset vuonna 2024
  • Yleisavustukset siirtyivät vaiheittain järjestelmään vuodesta 2023

 

  • TK-hankkeet siirtyvät järjestelmään 2030 mennessä.
  • Palosuojelurahaston Innovaatiopalkinto ei siirry Haeavustuksia.fi-palveluun.

Valtionavustuksia voi tutkia palvelussa Tutkiavustuksia.fi.

Kokouskäsittelyyn tuleva materiaali (esim. muutoshakemukset, pienavustukset, muut kokoukseen tulevat asiat) tulee toimittaa Haeavustuksia.fi-järjestelmän kautta (pienavustukset) tai Palosuojelurahaston virkasähköpostiin vähintään kolme viikkoa ennen rahaston hallituksen kokousta.

Tarvittaessa rahasto voi siirtää saapuneen materiaalin käsiteltäväksi myöhemmin pidettävään kokoukseen.

Pienavustusta voidaan hakea ilman erillistä hakuaikaa ympäri vuoden hankinnan tekemisen jälkeen. Avustushakemus tulee toimittaa Palosuojelurahastoon Haeavustuksia.fi-palvelun kautta viimeistään vuoden kuluessa hankinnan laskun eräpäivästä.

Rakennushankeavustuksia ei myönnetä hankkeisiin, joiden peruskorjaus tai uudisrakentaminen on aloitettu ennen avustuspäätöksen saamista, kuin erittäin perustelluista ja painavista syistä. Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun rakentamiseen liittyvää toimintaa on aloitettu. Hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma tulee olla valmiina jo ennen avustushakemuksen lähettämistä.

Kalustohankeavustusta voidaan myöntää hankkeisiin, jotka on toteutettu ennen avustuspäätöksen saamista. Avustusta voidaan myöntää kalustoon, joka on maksettu avustuksen myöntövuotta edeltävän vuoden aikana. Kalustohankeavustusta voi hakea sekä uuteen että käytettyyn kalustoon.

Sopimuspalokuntien pienavustusta, hankintahinta alle 20 000 euroa (sis. alv), haetaan ilman erillistä hakuaikaa ympäri vuoden hankinnan tekemisen jälkeen. Avustushakemuksen tulee olla perillä rahastossa viimeistään vuoden kuluttua hankinnan laskun eräpäivästä.

Sähköisesti jaeltu päätös katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä (laki sähköisestä asioinnista 13/2003, 19 § 2 momentti), jollei muuta näytetä.

Palosuojelurahasto voi avustaa vain sellaisia sopimuspalokuntien pelastusajoneuvohankintoja, jotka voidaan ajoneuvolain mukaisesti rekisteröidä pelastusautoksi. Sopimuspalokunnille voidaan myöntää avustusta ajoneuvolain (82/2021) 30 §:n perusteella kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvoihin tai miehistöautoon, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

2.8.2010 jälkeen tehdyt avustuspäätökset löytyvät Palosuojelurahastosta sähköisenä ja voit tiedustella näitä virkapostista psr.sm@gov.fi.

Vanhoja (ennen 1.8.2010 tehtyjä) rahaston avustuspäätöksiä ja asiakirjoja säilytetään paperisina muualla valtionhallinnon arkistossa. Toistaiseksi myös näitä voi tiedustella Palosuojelurahaston virkapostista psr.sm@gov.fi. Vanhojen päätösten saamisessa kuluu aikaa arviolta kaksi kuukautta.

Valtionavustuslain 14 §:n 2 mukaan saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Avustuksen saajan tulee viipymättä olla yhteydessä Palosuojelurahastoon, mikäli avustuksen käyttöön liittyy muutoksia.

Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaan palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Palautus tehdään Palosuojelurahaston tilille rahastosta saatavien tilitysohjeiden mukaisesti.

Valtionapuviranomaisella (Palosuojelurahasto) on valtionavustuslain 21 §:n mukaan velvollisuus määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi.  Lain 22–26 §:n perusteella takaisinperintä voi olla lain mainitsemissa tapauksissa myös harkinnanvaraista tai osittaista ja takaisinperintää voidaan kohtuullistaa.

Palosuojelurahastossa pyritään käsittelemään avustusmaksut kahden kuukauden sisällä niiden saapumisesta.

Maksatushakemuksiin voidaan pyytää hakijalta täydennyksiä tai lisäselvityksiä. Kun maksatushakemus on käsitelty rahastossa, se laitetaan hyväksymiskiertoon sähköiseen laskujen käsittelyjärjestelmään. Maksatuksen kiertäminen maksatusjärjestelmässä kestää noin kaksi viikkoa. Tämän jälkeen avustus on hakijan tilillä.

Pienavustusta voidaan myöntää sopimuspalokunnille, jotka ovat tehneet pelastuslain (379/2011) 2 a §:ssä tarkoitetun palokuntasopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Tällaisia laissa mainittuja tahoja ovat vapaaehtoinen palokunta, laitospalokunta, teollisuuspalokunta tai sotilaspalokunta.

Pienavustusta voidaan myöntää myös palokuntayhdistyksille sekä muille pelastusalalla toimiville yhteisöille, joka on tehnyt hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin tai Ahvenanmaan pelastusviranomaisen kanssa sopimuksen pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta tuettavan toiminnon osalta. Tällainen toimija on esimerkiksi palomiesyhdistys, jolle myönnetään avustuksia samoin perustein, kuin sopimuspalokunnille. Yhdistyksellä tulee olla voimassa oleva sopimus hyvinvointialueen kanssa tuettavan toiminnon osalta.

Omaisuuden käyttöaika on 30 vuotta avustuksen myöntämisestä, jos avustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen. Tarvittaessa käyttöaika voidaan määrätä lyhyemmäksi, mikäli hankkeen todellinen käyttöaika on hakijan osoittamana tätä lyhyempi.

Omaisuuden käyttöaika on 10 vuotta, jos avustus on myönnetty kevytyksikön (operatiivisessa käytössä oleva kärkiyksikkö, kevyt sammutusauto tai vastaava) tai raskaan pelastusajoneuvon (esim. sammutusauto, säiliöauto) hankintaan.

Omaisuuden käyttöaika on 5 vuotta, jos avustus on myönnetty miehistöauton hankintaan ja sopimuspalokuntien pienhankinnoissa käyttöaika on useimmiten 5 vuotta. Omaisuuden käyttöaika on ilmoitettu hankkeen toteuttajan saamassa valtionavustuspäätöksessä.

Sopimuspalokuntien pienavustettavissa rakennushankkeissa käyttöaika on pääsääntöisesti 10 vuotta. Jos aiemmin tehtyyn pienavustuspäätökseen käyttöajaksi on määritelty 20 tai 30 vuotta, on avustuksensaajan mahdollista hakea muutoshakemuksella käyttöajan lyhentämistä 10 vuoteen. Muutoshakemus osoitetaan Palosuojelurahaston hallitukselle ja se toimitetaan Palosuojelurahaston virkasähköpostiin psr.sm@gov.fi.

Omaisuuden käyttöaika on määritelty valtionavustuslain 13 §:n 3 momentissa seuraavasti: ”Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Rakennushankkeiden osalta käyttöaikaa on vielä tarkennettu 4 momentissa: ”Edellä 3 momentissa tarkoitettu valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä, jos valtionavustus on myönnetty muussa kuin elinkeinotoiminnan tukemisen tarkoituksessa kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen.”  Valtionavustuslain 13 §:n 4 mukaan valtionavustuspäätöksessä voidaan kuitenkin asettaa lyhyempikin käyttöaika, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta.

 

 

Tutkimus- ja kehittämishankkeissa arvonlisäveroa, johon tuensaajalla on vähennys- tai palautusoikeus, ei voida pitää tukikelpoisena kustannuksena eikä sitä voi sisällyttää kustannusarvioihin. Mikäli avustuksen saajalla ei ole arvonlisäveron vähennys- tai palautusoikeutta hankintoihin, arvonlisävero voidaan hyväksyä kokonaisuudessaan avustuskelpoiseksi kustannukseksi.

Hakijan tulee ilmoittaa arvonlisäveron vähennys- tai palautusoikeudestaan (täysi tai osittainen vähennys- tai palautusoikeus) hakemuksessa. Mikäli hakijalla ei ole tietoa vähennys- tai palautusoikeudesta tai sen laajuudesta, vähennys- tai palautusoikeus tulee selvittää ennen hakemuksen tekoa. Tarvittaessa hakija voi olla yhteydessä Verohallintoon. Lisätietoja: Tuet ja avustukset arvonlisäverotuksessa

Hyvinvointialueiden kalusto- ja rakennushankkeissa arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.

Palosuojelurahastosta voidaan myöntää avustusta vain pelastustoimen käytössä oleviin tiloihin (paloasemien rakentamiskustannuksiin ja kiinteisiin kalusteisiin). Palosuojelurahaston rakennushankeavustusta ei näin ollen myönnetä ensihoito- ja ensivastetoiminnan tiloihin. Mikäli paloasematiloilla on yhteiskäyttöä, tulee pelastustoimen käytössä ja muussa käytössä olevat tilat eritellä (pinta-ala, kustannukset, prosenttiosuudet) sekä hakemuslomakkeeseen että erillisellä liitteellä.

Palosuojelurahasto ei anna rahoitettavista hankkeista ennakkopäätöksiä. Kaikki samaan avustushakuun saapuneet hakemukset käsitellään yhtäaikaisesti rahastossa sekä Palosuojelurahaston hallituksen kokouksessa hallintolain (434/2003) 25 §:n mukaisesti.

Sopimuspalokunnan saama sopimuskorvaus ei ole sellaista tuloa, joka otetaan huomioon Palosuojelurahaston pienavustusta myönnettäessä. Myöskään yhdistyksen jäsenmaksut tai kannatusjäsenmaksut eivät ole sellaisia tuloja tai avustuksia, jotka otetaan huomioon avustuksen määrässä.

Kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse, ei siitä peritä maksua (Sisäministeriön päätös tiedon esille hakemisen maksuista 21.1.2021, SM2037102). Asiakirjapyyntö tulee yksilöidä selkeästi.

Tiedon esille hakemisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu voidaan kuitenkin periä erityisiä toimenpiteitä vaativasta asiakirjapyynnöistä. Maksu voidaan periä, kun pyydetty asiakirja ei julkisuuslain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä asiakirjarekisteristä asiakirjaluokittelun tai asiakirjan tunnisteen avulla. Näissä tapauksissa asiakirjan esille hakeminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, kuten laajan asiakirja-aineiston läpikäymistä ja asiakirjakohtaista tarkastelua. Tiedon esille hakemisen maksu on avustavan henkilön työpanoksesta 65 euroa tunnilta ja asiantuntijan työpanoksesta 80 euroa tunnilta. Mikäli lähetys toimitetaan postitse, voidaan lisäksi periä maksu kopiointi- ja tulostuskustannuksista.

Valtionavustuslain (688 / 2001) 7 § mukaan valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Palosuojelurahaston avustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös hankkeelle, jossa on useampi toteuttaja. Valtionavustus myönnetään päätoteuttajalle, joka vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta ja taloudesta. Yhteishankkeeseen osallistuvien yhteistyökumppaneiden on täytettävä palosuojelurahastolaissa edellytetyt hakukelpoisuuden ehdot. Yhteishankkeelle myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että yhteistyökumppaneiden kanssa on solmittu kirjalliset sopimukset. Valtionavustuksen päätoteuttajan tehtävänä on tehdä yhteistyösopimukset ja toimittaa niistä kopiot hakemuksen yhteydessä tai viimeistään viikon kuluttua hakuajan päättymisestä. Yhteistyökumppaneita koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin päätoteuttajaa. Yhteistyökumppaneiden tulee pitää myös erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista ja rahoituseristä.  Valtionavustuksen päätoteuttaja vastaa hankkeesta sekä tilityksistä myös yhteistyökumppaneiden osalta.

Yhteishankkeen toteuttajien tulee tehdä keskenään yhteistyösopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentin mukaisesti.

Linkki yhteistyösopimukseen.

Yhteistyösopimuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • sopimuksen osapuolet (päätoteuttaja ja yhteistyökumppanit)
  • hankkeen tiedot
  • hankkeen kustannukset ja rahoitus (valtionavustus, omarahoitusosuus, päätoteuttajan ja yhteistyökumppaneiden osuudet) ja niiden raportointi ja raportointivastuut
  • jokaisen sopijapuolen sitoutuminen noudattaa Palosuojelurahaston päätöstä ja sen ehtoja
  • hankkeen tai hankinnan omistaja / omistajat ja omistusosuudet
  • sopimuksen osapuolten tehtävät ja vastuualueet hankkeen toteuttamisessa
  • sopijapuolten vastuu antaa valtionapuviranomaiselle oikeat riittävät tiedot valtionavustuksen myöntämiseksi ja käytön valvonnan suorittamiseksi
  • sopijapuolten velvoite pitää erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista, tuloista ja rahoituseristä
  • tilanteet, joissa valtionapua palautetaan tai takaisinperintään
  • sopimuksen purkaminen
  • sopimuksen muutostarpeet
  • vahingonkorvausvelvollisuus
  • mahdolliset liitteet
  • oikeudet tausta-aineistoon, hankkeen aikana syntyviin tuotoksiin ja tuloksiin
  • toiminta mahdollisissa erimielisyystilanteissa
  • sopimuksen voimassaoloaika
  • päivämäärä ja paikka
  • allekirjoitukset

Palosuojelurahaston hakuehtojen mukaan tehdas-, laitos- ja sotilaspalokunnille voidaan pääsääntöisesti myöntää avustusta 25 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista. Tästä voidaan poiketa, mikäli palokunta toimii tosiasiallisesti hyvinvointialueen pelastuslaitoksen sopimuspalokunnan tavoin.

Avustusprosentin (50 %) soveltaminen edellyttää, että palokunnalla on palokuntasopimus hyvinvointialueen pelastuslaitoksen kanssa, palokunta osallistuu pelastustoimen hälytystehtäviin, sillä on operatiivinen rooli pelastustoimen valmiudessa, ja sen toiminta ei rajoitu pelkästään tehdasalueen omaan toimintaan.

Avustus voidaan kohdentaa vain tehdaspalokunnan sopimuksen mukaiseen toimintaan.

Innovaatiopalkinto on saajalleen verotonta tuloa. Stipendien, apurahojen ja tunnustuspalkintojen verovapaudesta säädetään tuloverolain (1535/1992) 82 §:ssä. Verohallinnon lausunnon Palosuojelurahastosta maksettavan rahapalkinnon verokohtelusta (254/31/2007) mukaan ”Palosuojelurahaston maksamat innovaatiopalkinnot ovat tuloverolain 82.1 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja julkisyhteisön maksamia verovapaita suorituksia”.

Verohallinnosta 16.12.2021 saadun vahvistuksen mukaan ”lausunnon antamisen jälkeen ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia verolainsäädännössä tai verotuskäytännössä, joiden vuoksi olisi tarvetta uudistaa Verohallinosta aikaisemmin asiasta annettua lausunto. Eli tällainen tunnustuspalkinto on edelleen verovapaa.”

Rakentamisen aloituksesta ei tarvitse toimittaa erillistä ilmoitusta, jos rakentaminen aloitetaan päätöksessä mainitussa aikataulussa eli avustuksen myöntövuoden aikana.

Jos rakentamisen aloitus viivästyy päätöksessä mainitusta, tulee rahastoon lähettää asiasta muutoshakemus. Pohja muutoshakemuksen tekemiseen löytyy sivuiltamme https://www.palosuojelurahasto.fi/avustukset/erityisavustukset-rakennushankkeisiin.

 

Palosuojelurahaston avustuksella hankitun ajoneuvon omistus- ja hallintaoikeus voidaan rekisteröidä ainoastaan avustuksen saajalle. Sopimuspalokunnan käytössä olevaa ajoneuvoa ei voi rekisteröidä hyvinvointialueelle.

Rahoitettavien hankkeiden omistajuuden tulee säilyä hakijataholla koko päätöksessä mainitun omaisuuden käyttöajan (rakennushankkeiden osalta 30 vuotta). Palosuojelurahasto ei hyväksy tästä syystä leasingsopimuksen tekemistä rahoitusyhtiön kanssa avustettavien hankkeiden rahoitusmuotona.

Jos avustettu omaisuus myydään tai siitä luovutaan ennen omaisuuden käyttöajan päättymistä, valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä muutoksesta Palosuojelurahastolle. Avustetun omaisuuden luovuttamisesta voidaan tehdä takaisinperintäpäätös.

Palosuojelurahaston avustamissa kalustohankkeissa ajoneuvon voi hankkia ulkomailta. Mahdollisia kuljetus-, rahti-, tulli- tai muita ajoneuvon hakuun ym. liittyviä kustannuksia ei ole korvattu.

Avustusta voi hakea myös käytettyyn ajoneuvoon.

Avustusta voidaan myöntää hakuehtojen mukaisen nostolava-auton nostimen tai muun vastaavan työvälineen lakisääteiseen perusteelliseen määräaikaistarkastukseen, joka on Valtioneuvoston asetuksen (403/2008 35 §) mukaisesti suoritettava viimeistään 10 vuoden kuluessa työvälineen ensimmäisestä käyttöönotosta.

Meripelastusyhdistyksen toiminta ei lähtökohtaisesti ole tulipalojen ehkäisyä tai pelastustoimintaa, vaan meripelastustoimintaan liittyvää toimintaa. Jos meripelastusyhdistys on kuitenkin tehnyt pelastuslain 27 §:ssä tarkoitetun sopimuksen hyvinvointialueen kanssa (muuna pelastusalalla toimivana yhteisönä) ja hakee avustusta esimerkiksi sammutuskalustoon tai sammutusvarusteisiin tällä perusteella, avustuksen myöntämiselle ei ole periaatteellista estettä. Avustuksen myöntäminen on harkinnanvaraista ja myönnettävä avustus on pääsääntöisesti 25 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Kalustoavustuksista ei ole mahdollista lähettää kahta tilityshakemusta. Avustus maksetaan saajalle yhtenä eränä toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen, kun hankinnasta on esitetty Palosuojelurahastolle tositteellinen tilitys.

Rakennushankeavustusta on vuodesta 2025 alkaen voitu maksaa avustuksen saajalle kahdessa erässä. Ensimmäinen erä maksetaan suoraan avustuspäätöksellä ilman erillistä hakemusta noin puolen vuoden kuluttua avustuspäätöspäivämäärästä. Loppumaksuun jätetään vähintään 50 % avustuksen määrästä ja se maksetaan koko avustuskauden toteutuneiden kustannusten ja muun saadun selvityksen perusteella. Jos loppumaksua haetaan puolen vuoden kuluessa päätöspäivämäärästä, maksetaan avustus yhdessä erässä.

Palosuojelurahaston päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sähköisenä viestinä tiedoksi annettu päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimusajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Oikaisuvaatimus osoitetaan Palosuojelurahastolle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen asiamiehensä, oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa Palosuojelurahastolle sähköisesti, postitse tai henkilökohtaisesti. Oikaisuvaatimukseen annettu päätös on maksuton.

Rahasto ei voi myöntää avustusta sopimuspalokunnan 1+4 tai 1+5-paikkaiseen ajoneuvoon.

Palosuojelurahasto voi avustaa vain sellaisia sopimuspalokuntien pelastusajoneuvohankintoja, jotka voidaan ajoneuvolain mukaisesti rekisteröidä pelastusautoksi. Sopimuspalokunnille voidaan myöntää avusta ajoneuvolain (82/2021) 30 §:n perusteella kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvoihin tai miehistöautoon, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.

Pienavustusta voidaan myöntää tavanomaisiin toimitus-, kuljetus- ja rahtikuluihin. Pienavustusten hakuilmoituksessa on mainittu, että avustusta ei kuitenkaan myönnetä viranomaismaksuihin (tulli- tai huolintamaksut, normaalista poikkeavat kuljetusmaksut, rekisteröintimaksut).