Usein kysytyt kysymykset

Rahaston avustukset ovat valtionavustuksia ja niitä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Palosuojelurahasto toimii avustusta myöntäessään valtionapuviranomaisena. Palosuojelurahastosta voidaan myöntää yleisavustusta ja erityisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille sekä erityisavustuksia kunnille, hyvinvointialueille ja sopimuspalokunnille. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää myös valtion virastoille ja laitoksille.

Usein kysytyt kysymykset -palstan kysymykset on päivitetty 5/2023.
Päivitetyn kysymyksen ja vastauksen perässä on (päiv. x.x.2023), kun kysymys on päivitetty uuteen. 







Vanhoja (ennen 1.8.2010 tehtyjä) rahaston avustuspäätöksiä ja asiakirjoja säilytetään paperisina Kansallisarkistossa, josta niitä voi tilata (maksullinen palvelu). Tilaukset tulee yksilöidä ja ne tehdään Kansallisarkiston tilaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä Astiassa https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html.

Tarvittaessa voit tehdä tietopyynnön myös sähköpostitse, kirjeitse, puhelimitse tai paikan päällä Kansallisarkiston toimipaikoissa. Voit kysyä neuvoa tietopyyntöjen tekemiseen Kansallisarkiston kirjaamosta (kirjaamo@kansallisarkisto.fi tai puh. 029 533 7000).

(päiv. 17.5.23)

2.8.2010 jälkeen tehdyistä avustuspäätöksistä voit olla yhteydessä Palosuojelurahastoon.

 

 

Valtionavustuslain 14 §:n 2 mukaan saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta. Avustuksen saajan tulee viipymättä olla yhteydessä Palosuojelurahastoon, mikäli avustuksen käyttöön liittyy muutoksia.

Avustuksen saajan tulee valtionavustuslain 20 §:n mukaan palauttaa avustus tai sen osa, jos sitä ei voida käyttää avustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Palautus tehdään Palosuojelurahaston tilille rahastosta saatavien tilitysohjeiden mukaisesti.

Valtionapuviranomaisella (Palosuojelurahasto) on valtionavustuslain 21 §:n mukaan velvollisuus määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi.  Lain 22 – 26 §:en perusteella takaisinperintä voi olla lain mainitsemissa tapauksissa myös harkinnanvaraista tai osittaista ja takaisinperintää voidaan kohtuullistaa.

(tark. 17.5.23)

Sopimuspalokunnan saama sopimuskorvaus ei ole sellaista tuloa, joka otetaan huomioon Palosuojelurahaston pienavustusta myönnettäessä. Myöskään yhdistyksen jäsenmaksut tai kannatusjäsenmaksut eivät ole sellaisia tuloja tai avustuksia, jotka otetaan huomioon avustuksen määrässä.
(päiv. 17.5.23)

Kun julkinen sähköisesti talletettu asiakirja lähetetään tiedon pyytäjälle sähköpostitse, ei siitä peritä maksua (Sisäministeriön päätös tiedon esille hakemisen maksuista 21.1.2021 SM2037102). Asiakirjapyyntö tulee yksilöidä selkeästi.

Tiedon esille hakemisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu voidaan kuitenkin periä erityisiä toimenpiteitä vaativasta asiakirjapyynnöistä. Maksu voidaan periä, kun pyydetty asiakirja ei julkisuuslain 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä asiakirjarekisteristä asiakirjaluokittelun tai asiakirjan tunnisteen avulla. Näissä tapauksissa asiakirjan esille hakeminen edellyttää erityisiä toimenpiteitä, kuten laajan asiakirja-aineiston läpikäymistä ja asiakirjakohtaista tarkastelua. Tiedon esille hakemisen maksu on avustavan henkilön työpanoksesta 65 euroa tunnilta ja asiantuntijan työpanoksesta 80 euroa tunnilta. Mikäli lähetys toimitetaan postitse, voidaan lisäksi periä maksu kopiointi- ja tulostuskustannuksista.

(päiv. 17.5.23)

Valtionavustuslain (688 / 2001) 7 § mukaan valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen. Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.

Palosuojelurahaston avustusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää myös hankkeelle, jossa on useampi toteuttaja. Valtionavustus myönnetään päätoteuttajalle, joka vastaa hakemuksesta, hankkeen hallinnoinnista, toimeenpanosta ja taloudesta. Yhteishankkeeseen osallistuvien yhteistyökumppaneiden on täytettävä palosuojelurahastolaissa edellytetyt hakukelpoisuuden ehdot. Yhteishankkeelle myönnettävän avustuksen edellytyksenä on, että yhteistyökumppaneiden kanssa on solmittu kirjalliset sopimukset. Valtionavustuksen päätoteuttajan tehtävänä on tehdä yhteistyösopimukset ja toimittaa niistä kopiot hakemuksen yhteydessä tai viimeistään viikon kuluttua hakuajan päättymisestä. Yhteistyökumppaneita koskevat samat ehdot ja velvollisuudet kuin päätoteuttajaa. Yhteistyökumppaneiden tulee pitää myös erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista ja rahoituseristä.  Valtionavustuksen päätoteuttaja vastaa hankkeesta sekä tilityksistä myös yhteistyökumppaneiden osalta.

Yhteishankkeen toteuttajien tulee tehdä keskenään yhteistyösopimus valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentin mukaisesti.

Linkki yhteistyösopimukseen.

Yhteistyösopimuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

  • sopimuksen osapuolet (päätoteuttaja ja yhteistyökumppanit)
  • hankkeen tiedot
  • hankkeen kustannukset ja rahoitus (valtionavustus, omarahoitusosuus, päätoteuttajan ja yhteistyökumppaneiden osuudet) ja niiden raportointi ja raportointivastuut
  • jokaisen sopijapuolen sitoutuminen noudattaa Palosuojelurahaston päätöstä ja sen ehtoja
  • hankkeen tai hankinnan omistaja / omistajat ja omistusosuudet
  • sopimuksen osapuolten tehtävät ja vastuualueet hankkeen toteuttamisessa
  • sopijapuolten vastuu antaa valtionapuviranomaiselle oikeat riittävät tiedot valtionavustuksen myöntämiseksi ja käytön valvonnan suorittamiseksi
  • sopijapuolten velvoite pitää erillistä kirjanpitoa hankkeen kustannuksista, tuloista ja rahoituseristä
  • tilanteet, joissa valtionapua palautetaan tai takaisinperintään
  • sopimuksen purkaminen
  • sopimuksen muutostarpeet
  • vahingonkorvausvelvollisuus
  • mahdolliset liitteet
  • oikeudet tausta-aineistoon, hankkeen aikana syntyviin tuotoksiin ja tuloksiin
  • toiminta mahdollisissa erimielisyystilanteissa
  • sopimuksen voimassaoloaika
  • päivämäärä ja paikka
  • allekirjoitukset

(päiv. 17.5.23)

Rakentamisen aloituksesta ei tarvitse toimittaa erillistä ilmoitusta, jos rakentaminen aloitetaan päätöksessä mainitussa aikataulussa eli avustuksen myöntövuoden aikana.

Jos rakentamisen aloitus viivästyy päätöksessä mainitusta, tulee rahastoon lähettää asiasta muutoshakemus. Pohja muutoshakemuksen tekemiseen löytyy sivuiltamme https://www.palosuojelurahasto.fi/avustukset/erityisavustukset-rakennushankkeisiin.

(tark. päiv. 17.5.23)

 

Palosuojelurahaston avustuksella hankitun ajoneuvon omistus- ja hallintaoikeus voidaan rekisteröidä ainoastaan avustuksen hakijalle. Sopimuspalokunnan käytössä olevaa ajoneuvoa ei voi rekisteröidä pelastuslaitokselle.

(päiv. 17.5.23, ei muutoksia) 

Rahoitettavien hankkeiden omistajuuden tulee säilyä hakijataholla koko päätöksessä mainitun omaisuuden käyttöajan (rakennushankkeiden osalta 30 vuotta). Palosuojelurahasto ei voi hyväksyä leasingsopimuksen tekemistä rahoitusyhtiön kanssa avustettavien hankkeiden rahoitusmuotona ennen hankkeessa hankitun omaisuuden käyttöajan päättymistä. Jos avustettu omaisuus myydään rahoitusyhtiölle ennen omaisuuden käyttöajan päättymistä, valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä muutoksesta Palosuojelurahastolle. Avustetun omaisuuden luovuttamisesta voi seurata myös avustuksen takaisinperintä.

(päiv. 17.5.23)

Palosuojelurahaston avustamissa kalustohankkeissa ajoneuvon voi hankkia ulkomailta. Mahdollisia kuljetus-, rahti-, tulli- tai muita ajoneuvon hakuun ym. liittyviä kustannuksia ei ole korvattu.

Avustusta voi hakea myös käytettyyn ajoneuvoon.

(päiv. 17.5.23) 

Palosuojelurahaston päätökseen saa siihen tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sähköisenä viestinä tiedoksi annettu päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimusajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimusaika jatkuu seuraavaan arkipäivään. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Oikaisuvaatimus osoitetaan Palosuojelurahastolle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen asiamiehensä, oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja.

Oikaisuvaatimus voidaan toimittaa Palosuojelurahastolle sähköisesti, postitse tai henkilökohtaisesti. Oikaisuvaatimukseen annettu päätös on maksuton.
(päiv. 4/2023, tark. 17.5.23)

 

Kunkin päätöksen osalta noudatetaan päätöksentekohetkellä voimassa olevaa lakia. Avustuksen maksu on vuonna 2022 tehdyn päätöksen toimeenpanoa. Oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät voimaanpanolain nojalla yleisseuraantona alueen pelastustoimilta hyvinvointialueille. Näin ollen myös oikeus avustuksen maksuun.

Avustuspäätös annetaan alueen pelastustoimelle vuonna 2022. Avustettavan kaluston siirryttyä 1.1.2023 hyvinvointialueen omistukseen, tämän ajankohdan jälkeen maksettavat avustukset maksetaan hyvinvointialueelle.

(päiv. 17.5.23)