Palosuojelurahaston kokous- ja kehittämispäivät Rovaniemellä – Uusia linjauksia ja oppia Lapin erityispiirteistä

Palosuojelurahaston kokous- ja kehittämispäivät järjestettiin 30.-31.10.2025 Rovaniemellä. Ohjelma alkoi Palosuojelurahaston hallituksen kokouksella, jonka jälkeen keskityttiin monipuoliseen kehittämisosioon. Kehittämisosion teemana oli tänä vuonna Lapin alueen pelastustoiminnan erityispiirteet.

Palosuojelurahaston hallitus teki kokouksessaan useita merkittäviä linjauksia

Hallitus ryhmäkuvassa esitysnäytön edessä. — Palosuojelurahaston hallitus Rovaniemellä vuoden viidennessä kokouksessa. Kuvassa Kai Vainio (vj.), Heidi Huuskonen (vj.), Petri Mero, Päivi Nerg (pj.), Petteri Jokelainen, Annika Parsons (vpj.) ja Petri Huru. Hallituksen jäsenistä Eveliina Heinäluoma, Mika Kontio ja Jyrki Landstedt puuttuvat kuvasta. Kuva: PSR

Vuoden viidennessä Palosuojelurahaston hallituksen kokouksessa tehtiin useita merkittäviä linjauksia, joilla on pitkäkantoisia vaikutuksia Palosuojelurahaston toimintaan.

Hallitus päätti valtiovarainministeriön antaman kannanoton pohjalta (VN/28447/2025), että hyvinvointialueet voivat hakea Palosuojelurahastosta erityisavustuksia kalusto- ja rakennushankkeisiin. Kalusto- ja rakennushankeavustuksista vuodelle 2026 päätetään Palosuojelurahaston hallituksen kokouksessa 10.12.2025. Haut tulevat avoimeksi Haeavustuksia.fi-palveluun arviolta vuoden 2025 loppuun mennessä.

Hallitus linjasi sisäministeriön pelastusosaston antamaan lausuntoon perustuen (VN/30415/2025), että öljyntorjuntaan liittyviä asioita arvioidaan jatkossa samoilla perusteilla kuin muitakin pelastustoiminnan osa-alueita Palosuojelurahaston avustustoiminnassa.

Palosuojelurahaston hallitus linjasi myös toisen sisäministeriön pelastusosaston antaman lausunnon (VN/30412/2025) perusteella, että Palosuojelurahasto voi myöntää erityisavustusta poikkeusolojen väestönsuojeluhankkeisiin, jos hanke liittyy pelastustoiminnan varautumisen edistämiseen. Asiaan oli saatu kannanotto jo syksyllä 2023, jonka jälkeen Palosuojelurahasto on avustanut joitain hankkeita, jotka kohdistuvat poikkeusolojen pelastustoimintaan.

Hallitus tarkensi lisäksi linjauksia vuoden 2026 pienavustushaun hyväksyttävistä kustannuksista.

Uusista linjauksista tiedotetaan erikseen muun muassa avustushakujen yhteydessä.

Lisäksi hallituksen kokouksessa käsiteltiin mm. pienavustushakemuksia, takaisinperintä- ja muutospäätöksiä, vuoden 2026 rakennushanke- ja pienavustushakujen avaamista, professuurihakua sekä yleisavustusten puolivuotisraportteja.

Monien intressien Lappi

Ensimmäisen päivän kehittämisosiossa Palosuojelurahasto perehtyi Lappiin taloudellisena ja poliittisena alueena. Kehittämisosion aluksi syvennyttiin Lapin liiton hallintojohtaja Kirsi Pulkamon johdolla Lapin alueen yleisiin asioihin. Iltapäivän kehittämisosuudessa Maavoimien majuri Arto Lilja kertoi puolestaan NATO:n toiminnasta Lapissa ja Lapin asemasta arktisen alueen kansainvälisessä politiikassa, avaten näin varautumiseen liittyviä näkökulmia Lapista.

Pulkamo nojaa seisomapöytään samalla kun esitelmöi Lapin alueen asioista. — Lapin liiton hallintojohtaja Kirsi Pulkamo kertoi Lapin alueen elinkeino- ja kulttuuripoliittisista erityispiirteistä. Kuva: PSR

Kummassakin puheenvuorossa nostettiin esille Lapin maankäytön ajankohtaisuus. Alueellisessa politiikassa korostuu erityisesti kaivostoiminnan, matkailualan, metsä- ja energiateollisuuden ja maanpuolustustoimijoiden intressien sekä erilaisten kulttuuri- ja luontoarvojen yhteensovittaminen. Liikenne- ja viestintäyhteyksien kehittäminen on kuitenkin yksityisille ja julkisille toimijoille korostuneen tärkeää pitkien välimatkojen Lapissa, vaikka kehitettävän infrastruktuurin toteuttamistavoista onkin olemassa monia näkemyksiä.

Ensimmäisen kehittämispäivän päätteeksi Palosuojelurahaston hallitus ja sihteeristö tutustui oppaan avulla Lapin alueen historiaan tiedekeskus ja museo Arktikumissa.

Palosuojelurahaston hallitus ja sihteeristö yhteiskuvassa Arktikumin portaikossa. — Kuvassa Palosuojelurahaston hallitus ja sihteeristö Arktikumissa. Kuvassa ylhäältä alaspäin (vasemmalta oikealle) Paula Junnola, Emmi Laiho, Ira Nikoskinen, Petri Mero, Petri Huru, Satu Björke, Kai Vainio, Annika Parsons, Siru Huusko, Heidi Huuskonen, Johanna Herrala ja Päivi Nerg. Kuva: PSR

Matkailu, välimatkat ja maantiede värittävät pelastustointa Lapissa

Kuva esitysdiasta. Dian otsikko on Lumivyörytehtävät ovat haastavia. Dialla on seuraavat huomiot ranskalaisilla viivoilla: - Pelastaminen vaatii erikoisosaamista ja välineitä. - Lumivyörytehtävät sijaitsevat vaikeakulkuisissa paikoissa ja tapahtuvat usein haastavissa olosuhteissa. - Riskienarviointi on hankalaa koulutuksen ja kokemuksen puutteiden vuoksi. - Pelastusalalla ei ole olemassa vakiintunutta koulutusta lumivyörytilanteisiin. - Tehtävien johtaminen vaatii ymmärrystä riskeistä, resursseista, sekä etsintä- ja pelastusmenetelmien käytöstä. - Onnettomuudet ovat olleet kasvussa turismin, ulkoilmalajien suosion ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä. — Lapin alueella varaudutaan myös lumivyöryihin liittyviin pelastustehtäviin. Lumi-hanketta tukee Palosuojelurahasto, Lapin pelastuslaitos ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos. Kuva: PSR

Toinen kehittämispäivä alkoi Lapin pelastuslaitoksen alustuksilla Lapin matkailusta, väestönsuojelusta ja lumiturvallisuudesta. Ensimmäisenä Lapin pelastuslaitoksen ylipalomies Joonas Kortelainen kertoi lumivyöryihin liittyvissä pelastustehtävistä ja niiden edellyttämästä erityisosaamisen tarpeesta Lapin alueella. Kortelainen toimii hankepäällikkönä Suomen Palopäällystöliitto ry:n hallinnoimassa Lumi-hankkeessa, jossa kehitetään pelastustoimen kykyä toimia lumivyörypelastustehtävillä tehokkaasti ja työturvallisesti. Hankkeessa tuotetaan valistusmateriaalia lumivyöryistä luontoliikkujille sekä tietoon perustuva kartta-aineisto lumivyöryjen riskialueista ja kootaan parhaita käytäntöjä pelastustyöhön ja turvallisuusviestintään.

Lapin hyvinvointialueen erityisasiantuntija Riku Mäenpää kertoi puheenvuorossaan matkailuteollisuuden kasvun vaikutuksista Lapin turvallisuuteen. Matkailijoiden määrän kasvuvauhti Lapissa on tällä hetkellä noin 10 prosenttia vuodessa. Vuonna 2024 Lapissa vieraili 1,9 miljoonaa matkailijaa. Nykyisellä kasvuvauhdilla Lapissa käy vuonna 2030 arviolta noin 3,3 miljoonaa vierailijaa. Hyvinvointialueen resurssit on kuitenkin mitoitettu pääosin Lapin alueen noin 175 000 asukkaalle. Samaan aikaan Lapin alueella pelastustoimen tehtäviä leimaa yhä enemmän kansainvälinen turismi – kaikki palveluntarjoajat ja turistit eivät osaa varautua paikallisiin ilmasto- ja maasto-olosuhteisiin, mikä tuottaa pelastustoimelle maastopelastus- ja liikenneonnettomuustehtäviä.

Kuvassa Mäenpää esittämässä diaa Lapin matkailun tilanteesta. Rovaniemellä kävi 2024 610 000 matkailijaa. Jos kasvu jatkuu 10 % vuosivauhtia, vuonna 2023 Rovaniemellä on noin 1 080 000 matkailijaa. — Mäenpään tulee ottaa turvallisuusviestinnän suunnittelussa ja kehittämisessä huomioon matkailuun liittyviä näkökulmia. Kuva: PSR

Palosuojelurahasto sai päivällä tutustua pelastushelikopteri Aslakin toimintaan Lapin Pelastushelikopterin Tuki Ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lindbergin johdolla. Aslak on pelastuslaitoksen sopimusyksikkö, joka vastaa pelastushelikopteritoiminnasta. Aslakia hyödynnetään muun muassa maastopelastustehtävillä, pelastajien kuljettamisessa kohteeseen ja lumivyörytehtävillä. Aslakin varusteisiin kuuluu myös raivauskalusto liikenneonnettomuuksiin.

Pelastusauto on paloaseman parkkipaikalla. Ulkona sataa vettä. Pelastusauton ovet ovat auki. Palosuojelurahaston hallitus ja sihteeristö tarkastelee auton varustelua ja kuuntelee Lindbergin esittelyä. — Lindberg esittelee hallitukselle ja sihteeristölle PSR:n avustusta saanutta pelastusautoa, jota käytetään helikopteritoiminnan maatukiyksikkönä. Kuva: PSR

Iltapäivällä Lapin hyvinvointialueen valmiuspäällikkö Eveliina Impiö avasi väestöhälytinjärjestelmän kehittämisprosessia. Tämän jälkeen Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarto veti yhteen päivän antia kertomalla Lapin alueen pelastustoimen tulevaisuuden kehityssuunnista. Keskustelussa oli myös sopimuspalokuntien korostunut rooli Lapin alueella.

Aarto kertomassa tehtävämäärien kehityksestä Lapin pelastuslaitoksen alueella. Kuva: PSR

Kehittämispäivän viimeisenä etappina oli vierailu Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohdan tiloissa. Vartiolentolaivue ylläpitää jatkuvaa meripelastusvalmiutta Rovaniemellä ja tukee yhteistoimintaviranomaisia etsintä- ja pelastustehtävissä, sairaankuljetuksissa, metsäpalojen sammutuksessa sekä muissa virka-aputehtävissä. Palosuojelurahaston hallitus pääsi myös tutustumaan paikalla olleeseen lentokalustoon.

Palosuojelurahaston hallitus ja sihteeristö sekä Rovaniemen tukikohdan henkilöstöä Vartiolentolaivueen helikopterin edustalla yhteiskuvassa. Kuva: PSR

Palosuojelurahasto kiittää lämpimästi Lapin liittoa, Maavoimia, Lapin hyvinvointialuetta, Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry:tä ja Vartiolentolaivueen Rovaniemen tukikohdan henkilöstöä mahdollisuudesta syventyä Lapin alueen pelastustoiminnan erityispiirteisiin. Lisäksi Palosuojelurahasto kiittää tiedekeskus ja museo Arktikumia opastetusta kierroksesta.